4. adventtisunnuntai

Tänään vietetään 4. adventtisunnuntaita ja jäljellä on enää kuusi yötä jouluaattoon. Tämä adventtisunnuntain aamu ja vähän eilinenkin vierähti täytekakkuhommissa. Pyrin joka joulu tekemään jonkin jouluisen kakun joulupöytään.

Miksi jo nyt? Siksi, että osalla sukulaisistamme on uusperhe-kuvioita ja joulu täytyy jakaa useaan palaan. Yleensä näin viikkoa ennen joulua kokoonnumme anopin luokse pienen suvun kesken nauttimaan jouluruuista ja joulun tunnelmasta. Lähempänä aattoa menemme joululounaalle vielä mieheni isän luo ja aaton vietämme minun sukulaisteni parissa. Tämä kuvio on ollut meille tuttu jo monta vuotta.

Tänä jouluna oli tarkoitus vaihtaa suunnitelmaa niin, että lähes kaikki lähisukulaiset tulevat meille jouluksi kun pikkuherrakin on jo viime joulusta poiketen maailmassa. Mutta eihän me mitään perinteitä osattu rikkoa. Ja oli liian monta liikkuvaa osaa, että iso sukujoulu meidän kotona olisi toteutunut, joten jatketaan vanhalla hyvällä kaavalla. Onhan siinä puolensa, mennä kolme kertaa valmiiseen pöytään ;) Tosin aattoaamuna, perinteitä rikkomatta tässäkään asiassa, valmistan itse jouluruuista laatikot ja lohisalaatin.

On jotenkin vaikeaa alkaa luomaan omaa joulua omaan uuteen kotiin. Ajatus siitä oli helppo, mutta kaiken toteuttaminen ja pelko siitä, että tuntuuko se sitten enää joululta jos ei tehdä kaikkea niin kuin ennen? Ajateltiin, että tämä joulu mennään nyt vielä ainakin näin, levällään ja monessa päivässä viikon ajan. Mutta ehkä ensi jouluna jo viime vuonna ostettu tuoksuton joulukuusi löytää paikkansa jostain meidän kodin nurkasta.


Mukavaa joulunodotusta,
Doris

DIY Joulukoriste

Törmäsin netin syövereissä paperipusseista tehtyyn koristetähteen syksyn aikana. Liimaa, leikkaa ja ripusta! Todella helppoja ja kauniita koristeita ja vain paperipussivalikoima luovuuden rajana. Eikä sekään, sillä ystävän vinkkaamana päätin kokeilla suodatinpusseja pienempien koristeiden tekoon.

Harmaaraidallisista paperikarkkipusseista askartelin syksyllä pari suurempaa tähtikoristetta. Eräänä iltana tv:n ääressä tein suodatinpusseista pari kokeiluversiota. Niistä tuli sen verran kauniit, että ripustin ne raitatähtien kanssa ikkunan pieleen :)

Jaan teille nyt ohjeen suodatinpussi-koristeiden tekoon, mutta paperipusseista koristeen saa tehtyä samalla periaatteella. Kamera on mieheni kanssa Ranskassa, joten kuvat ovat huonompilaatuisia puhelinkuvia. Sorry `bout that!

Laita liimaa pussin pintaan piirtämieni viivojen osoittamalla tavalla. Laita seuraava pussi liimatun alueen päälle samoin päin kuin edellinen. Toista liimaus ja liimaa pinollinen pusseja. Tekemissäni koristeissa pusseja on liimattu pinoon toiseen 10 ja toiseen 15.

Anna pinon liimausten kuivua hyvin. Kuivumisen jälkeen leikkaa saksilla haluamasi muoto koristeelle. Itse leikkasin myös muutaman millin suodatinpussin "pohjasaumasta" pois, ettei sauma jää koristeen sisään niin suureksi. Laita sitten liimaa pinon pohja- ja kansipalaan samalla tavalla kuin aiemmin. Laita pohja- ja kansipala vastakkain ja tadaa, sinulle on auennut paperikoriste :)

Tässä muutama vinkki, miten suodatinpussin reunan voi leikata koristeen erilaisen muodon aikaansaamiseksi. Tässä leikkaamisessakin vain luovuus on rajana :)

Terkuin,
Doris

Paketoi ekologisemmin

Joululahjojen paketointiin ei tarvitse joka vuosi hankkia uusia lahjapaperirullia ja metritolkulla muovinarua. Kannattaa tehdä katsaus kodin kaappeihin, joista voi löytyä yllättävän paljon paketointiin kelpaavia materiaaleja. Kaappien kätköistä löytyneistä materiaaleista voi syntyä tämän joulun upeimmat paketit <3

Paketoin tänä vuonna lahjat ylijääneeseen tapettiin, paperipusseihin ja meille tuotujen lahjojen laatikoihin, joita olin säilyttänyt vailla päämäärää. Lahjoja voi paketoida myös sanomalehtipaperiin tai ompelusta ylijääneisiin kankaisiin. Ylijääneistä kankaista voi esimerkiksi leikata suikaleita, joilla saa tehtyä paketteihin näyttäviä rusetteja. Itse käytin lahjanaruna juuttinarua ja kangasnauhaa, jota olin aiemmin hankkinut muuhun tarkoitukseen.

Paperipussin voi sulkea narulla. Laita naru pussin päälle, rullaa reunaa alaspäin tiukalle rullalle niin, että naru jää rullan sisään. Solmi päät rusetille.

Revin laatikon päällä olleen tarran pois ja leikkasin kuviopaperista sen päälle ympyrän, jonka liimasin laatikon pintaan.

Nuottikuvioitu paperi sopi laatikkoon täydellisesti, sillä paketissa on lahjana soitin pikkuherralle

Taioin tapetista paketin. Tapetti sopii parhaiten kovien lahjojen paketoimiseen.

Hauskoja paketointihetkiä,
Doris

Well hello Kaksplus!

Mies on työmatkalla, lapsi iltapuuro masussa yöunilla ja minä istun lattialla teekupin kanssa ja mietin, mitä ihmettä tänään onkaan tapahtunut? Minusta on nimittäin tullut uusi bloggaaja Kaksplussan blogiverkostoon. Jipii! Tämä vaatisi mielestäni lasin kuplivaa vaniljateen sijaan, mutta annetaan teen toimittaa juhlajuoman virkaa näin arki-iltana :)

Blogini Unelmalandia on sopiva sekoitus omakotitaloilua, sisustusta, vauva-arkea ja perhe-elämää Suomen entisen pääkaupungin lähipiiristä.

Tässä matkan varrella olen asustellut 8 vuotta myös nykyisessä pääkaupungissa ja sitä ennen hieman idempänä Suomea, Joensuussa. Helsinki-vuodet saivat jäädä, kun päätimme mieheni kanssa päästä lähiöstä lähemmäksi luontoa, rakennuttaa omakotitalon ja yrittää saada perheenlisäystä. Olimme onnekkaita, sillä nämä unelmat kävivät toteen.

Olen ikuinen haaveilija ja kaiken kauniin ihailija. Voisin istua tuntikausia tuijottaen ensilumen värjäämiä puita tai auringossa kimmeltävää veden pintaa. Tykkään sisustaa, askarrella ja näperellä kaikenlaista, ja kumma kyllä, nyt äitiyslomalla tällaiselle näpertelylle on löytynyt enemmän aikaa kuin koskaan. Voimavaroja ei tietysti aina itsensä toteuttamiselle saatika hereillä pysymiselle ole, sillä 10 kk ikäinen pieni poikani on todella tehokas voimavara-imuri, kun sille päälle sattuu. Mutta pääosin voimavaroja löytyy, jolloin nautin suuresti kotona olemisesta ja pikkuherran touhujen seuraamisesta, pitkien päiväunihetkien tuomasta omasta ajasta ja viikottaisista maailmaa parantavista mammatreffeistä naapurustossa asuvien äitien kanssa.


Kohti unelmia ja niiden yli!
Tervetuloa seuraamaan blogiani <3

Terkuin Doris

Joulupuu-keräys

Joulupuu-keräys on käynnissä tänäkin vuonna. Sen tarkoitus on ilahduttaa sekä lahjan antajaa että saajaa. Keräykseen osallistumalla on mahdollisuus kantaa kortensa kekoon hyvän joulumielen tuomisessa jollekin ventovieraalle ja samalla tulee itselle hyvä mieli, kun saa mahdollisuuden auttaa muita. Joulupuusta valitaan pakettikortti, jossa lukee lahjan saajan ikä ja sukupuoli, joskus myös lahjatoivekin. Lahja hankitaan oman maun mukaan, paketoidaan ja toimitetaan Joulupuu-lahjojen keräyspisteeseen joulupukin vietäväksi eteenpäin.

Valitsimme Joulupuusta hankittavaksi lahjan 9-vuotiaalle tytölle. Hankimme sellaisen lahjan, mistä mieheni samassa iässä olevat veljen tyttäret ainakin pitäisivät. Olisi ihana päästä näkemään ilahtuuko lahjan saaja lahjastaan, onko lahja mieluinen ja mahdollisesti toivottu? Mutta se ei valitettavasti ole mahdollista. Täytyy vain luottaa siihen, että lahjoja kohdistavat ihmiset osaavat meidän lappuun kirjoittaman kuvailun perusteella toimittaa sen lapselle, jolle lahja olisi täydellinen.


Joulumieltä jokaiselle,
Doris

Tyksinäisyyspäivä

Onneksi tänä vuonna ei taaskaan tullut kutsua Linnan Juhliin, sillä olisin joutunut perumaan sinne menon viime tingassa. Se, jos mikä olisi harmittanut! Syy siihen on se, että meidän perheen itsenäisyyspäivän aamu alkoi erittäin huonojen yöunien ja melkein puhki imetyn nenäfriidan jälkeen Tyksistä.

Miten vaikeaa voi olla tehdä päätös siitä lähteäkkö lapsen kanssa lääkäriin vai ei? Milloin lapsi on tarpeeksi sairas, eikä kyseessä ole vain perus nuha? Sitä jahkailtiin jo eilen, mutta tultiin siihen tulokseen, että lapsi leikkii, eikä ole kuumeinen, joten ihan turhaan me häntä lähdetään kotoa minnekään viemään. Panadolia ja lepoa vaan. Mutta tänä aamuna aina niin iloinen ja hassutteleva pikkuherra oli itkuinen ja olisi mielellään vaan oleillut sylissä. Hän myös tuntui hohkavan lämpöä. Mittari näyttikin pientä lämpöä ja aamupuuron jälkeen hän meni vielä hetkeksi nukkumaan. Näiltä unilta herätessään pieni oli niin sairaan näköinen ja kuumemittari näytti 38,5, joten päätimme lähteä julkiseen päivystykseen. Ajateltiin, että kokeillaan sitä ensin. Jos jono on tolkuton ja siellä kestää liian kauan, käännytään yksityisen puoleen.

Siellähän meitä oli muitakin, itsenäisyyspäivän some-päivityksiä Tyksistä tekeviä vanhempia. Eikä ollut muuten turha reissu. Saatiin diagnoosiksi kuolamiehen, joksi lääkärisetä häntä tituleerasi, elämän ensimmäinen korvatulehdus! Ja vielä tuplana. Tätä vähän osasin jo epäillä muutaman päivän jatkuneen flunssan, rään värimuutoksen, toinen toistaan huonompien öiden, aamuyöllä nousseen lämmön ja omaa lapsuuttani varjostaneen korvatulehduskierteen perusteella. Palvelu oli onneksi nopeaa ja ehdittiin melkein Tuntemattomaksi sotilaaksi kotiin.

Nyt on kuulkaa ihanan hiljaista, kun lääkitty lapsi ja ruokittu, väsynyt isä nukkuu. Olen tämän päivän sisukkuudestani ansainnut nostaa itselleni maljan, nostan sen samalla myös lähes satavuotiaalle, itsenäiselle Suomelle!


Doris

Joulutunnelmaa kotiin

Joulukuu on jo hyvää vauhtia käynnissä ja joulu melkein ovella. Miten se taas näin äkkiä tuli? Aloin koristella kotia joulua varten jo hyvissä ajoin, että ehdin ihastella koristeita pidempään kuin muutaman päivän aaton ympärillä.

Yllä oleva tähti on ollut ainoa joulukoristeemme pitkään. Hankimme sen mieheni kanssa rakkauden ensihuumassa tavaratalon jättimäiseltä jouluosastolta ensimmäisenä yhteisenä jouluna. Laitoimme sen roikkumaan yksiöni verhotangon päähän. Viime vuonna lisäkoristeeksi, uuteen kotiin, laitoin ikkunaan valaistun lumihiutaleen. Lumihiutale on nyt syrjäytetty ja tilalle löysin kaapin perukoilta upean katosta vaakatasossa ripustettavan valokranssin. Irroitin siitä ripustusketjut ja laitoin tilalle valkoista puuvillalankaa, jolla sain kranssin roikkumaan ikkunaan. Kranssiin laitoin lisäkoristukseksi itse tekemiäni soodataikina-lumihiutaleita.

Soodataikinan teko ei mennyt ihan nappiin, sillä osa aineksista puuttui tai loppui kesken. Taikina olisi ensinnäkin vaatinut maissitärkkelystä, jota meillä ei ollut ja soodaakin olisi tarvittu enemmän, vaikka puolitin soodataikinan reseptin jo heti alkuunsa. Sen siitä saa kun päättää alkaa askarrella nopeasti päiväunien lomassa :) Maissitärkkelyksen sijaan käytin perunajauhoa ja taikinan jäähtymisen jälkeen lisäsin sitä vielä " kuivana" massan sisään, kun taikina tuntui niin löllöltä, ettei sitä olisi voinut kaulita. Lisäsin taikinan sekaan myös askarteluun tarkoitettua hopeista glitter-jauhetta.

Kauniita koristeista tuli pienestä säädöstä huolimatta. Kokeilen soodataikina-koristeiden tekoa sitten joskus paremmalla ajalla, ihan kirjaimellisesti reseptin mukaan.

Mukavaa viikonloppua,
Doris