Ihana Kodin1 aloitti konkurssialennusmyynnin tällä viikolla. Suunnistin aamutuimaan vaunuineni tavarataloon, keräsin ripeästi kassiin kaikenlaista Teema-astioista irtopohjavuokaan. Mitään erityistä en lähtenyt metsästämään alesta, mutta tein mielestäni hyviä löytöjä ja sain kotiin paljon kaikkea uutta kivaa. Vaikka samalla tuotteita ostoskoriin kerätessä olo oli haikea, koska Kodin 1 on kohta historiaa. Onhan kyseinen Anttila-ketju ollut suomessa 50-luvulta saakka ja tuntuu vähän siltä, kuin jokin aikakausi päättyisi kun Anttilat ja Kodin 1 suljetaan.
Koristetyynynpäällisiä ostin eniten ja laitoin sohvan tyynyvalikoiman uusiksi kertaheitolla. Lisäksi kodintekstiileistä löysin kolme kaunista keittiöpyyhettä.
Astiaosastolta mukaan päätyi kaksi turkoosia Teeman mukia, kaksi harmaata Teeman kulhoa sekä kaksi harmaata Teeman lautasta. Näitä kaikkia meiltä kotoa jo löytyykin, mutta ostin nämä uudet vähän niinkuin rikkoutumisen varalle :)
Tarjoiluhaarukka ja -lusikka meiltä puuttui, joten ne olivat hyvä löytö alehintaan. Aterimina meillä on käytössä Hackmanin Savonia-sarja ja niitäkin löytyi 24-osainen lahjapakkaus edullisesti. Aterimia ei koskaan voi olla liikaa! Aina kaikki lusikat ja haarukat ovat pesukoneessa ja viimeistään kun tulee isompi joukko vieraita, huomaa, että taas puuttuu joltain vieraista yhtenevät aterimet.
Muutama, toki tarpeellinen pikku lisä löytyi vielä kodin piensisustukseen: Annon musta purkki puukannella suolapurkiksi, kuutionmuotoinen musta kynttilänjalka, mintunvärisiä henkareita pikkuherralle sekä kuparilankakori makuuhuoneeseen kirjakoriksi.
Kassi olalla täynnä löytöjä jäin yläkertaan vielä hetkeksi haaveilemaan yhdestä nojatuolista, mutta se osoittautuikin virheeksi. Tullessani liukaportaita alas, huomasin, että jonot kassalle olivat koko tavaratalon alakerran pituiset ja ihmiset tungeksivat kärryineen. Hakeuduin jonoon nopeasti ja jonottaminen alkoi sujua mukavasti puheliaiden kanssajonottajien kanssa. Jos olisin tässä vaiheessa alennushuuma tiennyt, että seison jonossa vielä kolmenkin tunnin päästä, en tiedä olisinko välttämättä jäänyt odottamaan kassalle pääsyä. Nyt tietysti olen tyytyväinen, että jonotin, elämäni viimeistä kertaa Kodin 1:n kassalle.
Suomalaiset ovat tunnetusti kovia jonottamaan. Joitain ihmisiä ei saa näihin ryysistapahtumiin millään keinolla. Itseäni ei väenpaljous tai muutaman tunnin jonottaminen liiemmin haittaa, sillä olen tottunut niihin vuosien varrella Hulluilla Päivillä sekä maailman isoilla lentokentillä. Eilen kuitenkin jonottamisen jälkeen mietin, mitä ensi kerralla teen toisin, jos joudun tuntikausiksi jonottamaan, etenkin pikkuherran ollessa mukana:
- Jos mietin kotona ennen lähtöä, onkohan lapselle riittävästi ruokaa mukana, vastaus on ei. Pakkaan mukaan vielä yhden ylimääräisen hätävara-annoksen
- Otan itselleni isomman vesipullon ja pientä evästä
- Laitan jalkaan mukavat, seisomista kestävät kengät
- Välillä huomasimme kanssajonottajien kanssa, että joku oli yhtäkkiä ilmestynyt jonossa eteemme. Se vähän harmitti, kun oli itse jonottanut kauan ja toiset tulivat epärehellisesti pääsemään helpommalla. Seuraavalla kerralla aion ystävällisesti kertoa etuilijoille, ettei tähän jonoon ole liittymiskaistaa vaan jonon häntäpää sijaitsee tuonnempana
Hyvää kannattaa jonottaa,
Doris
