30. kesäkuuta 2017

Kaurainen kesäsmoothie



Kaurainen kesäsmoothie


4 dl Oatly-kauramaitoa
3 dl mansikoita
2 banaania
0,5 dl kaurahiutaleita
1,5 tl jauhettua ceylon-kanelia
koristeeksi sitruunamelissaa

Ainekset blenderiin, seikaisin ja valmista! Ohjeesta tulee n. 1 litra valmista smoothieta :)




Viikonlopputerkuin,
Doris

28. kesäkuuta 2017

Uusi tauluhylly keittiössä

Keittiön seinä kaipasi sitä jotain. Pitkään mietin, tuleeko siihen taulu, tapetti vai mikä? Päätin, että teen siihen kapean naruhyllyn, johon saa asetella kaikkia pikkuatavaroita nätiksi kokonaisuudeksi.

Aluksi otin pihalta pätkän lautaa ja suunnittelin maalaavani sen kalkkimaalilla harmaaksi. Mallailin sitä seinälle ja totesin, että se on liian massiivinen. Muistin, että joskus alekorista ostettu hyllyn pätkä oli kaapin kätköissä käyttämättömänä. Mahtaisiko siitä saada rakennettua kivan hyllyn?





Nahkanauhaa löytyi myös omasta takaa ja valmiiksi kalkkimaalilla maalattuja puuhelmiä. Seinään porattavaksi tarkoitetussa hyllylevyssä oli reiät valmiina. Käänsin hyllylevyn toisin päin, kuin se oli tarkoitettu, pujotin nahkanarun kummastakin siinä valmiina olleesta reiästä ja peitin reiät suurilla puuhelmillä. Mies porasi seinään kaksi koukullista ruuvia. Ja nätti, muutaman euron hintainen pikkuhylly oli pian valmis.








Terkuin,
Doris

26. kesäkuuta 2017

Mitä omalle lapselleen saa pukea?

Meillä käytetään useimmiten neutraaleja värejä: valkoista, harmaata, mustaa, beigeä, joskus myös joitakin navyn, mintun ja turkoosin sävyjä. Toki muutama värikkäämpi yökkäri tai lahjaksi saatu vaatekappale pikkuherran kaapista löytyy, mutta itse en niitä osta.

Koska pikkuherran päällä on usein neutraaleja värejä ja päässä vaaleat, tuuheat hiukset, ei hänestä välttämättä ensi katsomalta voi päätellä kumpaa sukupuolta hän on. Olen välillä saanut vastata kyselyihin siitä, kumpaa sukupuolta lapseni on? Tähän ei liity mitään aattellista kasvatustapaa, että haluaisin kasvattaa lapsestani sukupuolineutraalin. En vain yksinkertaisesti näe siinä mitään järkeä, että pojille on poikien värit ja tytöille tyttöjen. Tai, että lapsen sukupuoli pitää olla pääteltävissä hänen vaatteistaan ja hiustyylistään. Ei kai se voi mennä niin, että lapsen vaatteista ja muutenkin ulkonäöstä on pystyttävä päättelemään, onko hän tyttö vai poika? Tai, että pojat saavat käyttää vain vihreää, sinistä, Carsia ja Star Warsia ja tytöt taas vain pinkkiä, valkoista, Frozenia ja keltaista? Kuka tämän sanelee? Jos lapseni olisi tyttö, luultavasti hänellä olisi muutama vaaleanpunainen tai persikkainen vaatekappale, mutta varmasti valkoinen ja harmaa olisivat silti vallalla hänen vaatekaapissaan.


Tyttöjen vai poikien osastolta hankittu vaate? Se oli hieno, joten sovitaan, että poikien.



Olen useamman kerran keskustellut eri tahojen kanssa siitä, kuinka heidän mielestään lapsella täytyy olla kirkkaita ja iloisia värejä vaatteissaan. Älkää huoliko tahot, onneksi meitä äitejä on erilaisia ja takuu varmasti värikkäille vaatteille löytyy oma kannattajakuntansa, mutta minä en kuulu heihin. Ymmärrän sen, että ulkovaatteissa värikkäät vaatteet ovat hyviä liikenteessä erottumiseen, mutta estävätkö värikkäät ulkovaatteet todella onnettomuuksia?

Onneksi monet vaatevalmistajat ovat havahtuneet siihen, etteivät kaikki vanhemmat halua pojilleen supervärikkäitä autovaatteita. vaan tyylikkäitäkin vaihtoehtoja on yhä enemmän saatavilla. Ja käytin sanaa pojilleen siksi, että poikalapsen äitinä olen saanut tottua siihen, että poikien vaatevalikoima on yleensä 1 /3 siitä mitä tyttöjen valikoima. Ihan kuin poikien äidit eivät muka välittäisi siitä mitä lapsilleen pukevat, joten heille ei tarvitse tarjota suurta valikoimaa? Sellainen tunne välillä tulee, kun joidenkin vaateliikkeiden lastenvaatevalikoimaa katselee. Tiedän itseni mukaan lukien monta pojan äitiä. jotka tilaavat vaatteet lapselleen netistä ja ulkomailta, sillä Suomen kauppojen valikoima on välillä todella huono. Etenkin juuri ulko-ja päällysvaatteissa. Monet ystäväni, joilla on vain tyttölapsia, eivät ole koskaan törmänneetkään ongelmaan, että vaateliikkeessä olisi vain esimerkiksi yksi takkivaihtoeho, kun pojan äidille tämä tilanne on arkipäivää. Toki voin ostaa lapselleni vaatteita myös tyttöjen puolelta, niinkuin olen usein tehnytkin, mutta jossain menee siinäkin raja. En ehdoin tahdoin halua, että poikani näyttää tytöltä, joten tyttömäiset glitter-sydänvaatteet jäävät kauppaan. Mutta miksi usein myös valkoiset ja hillityt ruutu-ja pilkkukuosilla varustetut vaatteet ovat tyttöjen osastolla? Monesti tulen ajatelleeksi asiaa myös vaateketjujen näkökulmasta. Eikö olisi kustannustehokkaampaa tehdä enemmän neutraalimpia unisex-vaatteita, jotka sopivat molemmille sukupuolille? Esimerkiksi eräällä lastenvaateketjulla oli taannoin myynnissä haalea roosa takki, jossa oli kultaisia palloja ja toisena kuosina pastellinsävyisiä perhosia valkoisella pohjalla. Poikien vaihtoehto tästä takista oli tummansininen, jossa oli eri sinisellä ja vihreällä kuorma-autoja. Voi hyvää päivää! Takki jäi kauppaan ja sai minut miettimään, miksi tytöille oli kaksi eri vaihtoehtoa ja pojille yksi? Kuinka vaikeaa olisi ollut tehdä esimerkiksi vielä yksi kuosi, joka olisi ollut vaikka harmaa tai musta valkoisilla palloilla? Se kuosi olisi mennyt varmasti kaupaksi sekä tyttöjen että poikien vanhemmille, sillä luulen, etteivät kaikki tyttöjenkään äidit halua pukea lastaan supertyttömäisiin vaaleanpunaisiin vaatteisiin.

Vaateliikkeissä voitaisiin mielestäni luopua tyttöjen ja poikien osastoista kokonaan. Olisi vain suuri alue lastenvaatteita, joista jokainen vanhempi voisi valita lapselleen mieluisimmat vaatteet. Tuttavani tuskaili kerran lastenvaateosastolla, kun tyttöjen osastolla oli ihanat farkkulegginsit, mutta hän ei voinut ostaa niitä pojalleen, koska ne olivat tytöille tarkoitetut. Voi kun olisi tässä tilanteessa ollut sakset mukana, olisin voinut leikata for baby girl- lapun leggareista pois ja ohjata tuttavani kassan suuntaan. Tosiaan, meilläkin monissa pikkuherran housuissa lukee "for baby girl", mutta kuka näkee lapsen housujen sisäpuolella olevan kokolapun, jossa kyseinen teksti lukee? Ainoastaan minä tiedän, että siellä lukee niin, mutta kukaan ulkopuolinen ei katso, että pojallani on tyttöjen housut. Tai mitä sitten jos katsookin?

Niin kauan kuin lapsi ei osaa itse valita vaatteitaan, valitsen hänelle sellaisia vaatteita, jotka miellyttävät omaa silmääni. Ja tottakai toivon, että hänelle tulee vaatteidensa suhteen yhtä hyvä silmä kuin minulla on ;) Toivon, että lapseni ei ihastu Disney- ja muu aiheisiin vaatteisiin, mutta jos (kun) niin kuitenkin käy, että hän niitä toivoo ja haluaa, ja jos se tekee hänet onnelliseksi, niin sitten voin hieman löysätä vaatetusperiaatteissani. Ainakin kotioloissa. En silti koskaan antaisi lapseni lähteä esimerkiksi juhliin Cars-paidassa ja lenkkareissa. Tämä on mielestäni asia, joka on jokaisen vanhemman oma asia ja päätös, millä haluaa lapsensa vaatettaa mihinkin tilanteeseen, mutta lähtökohtaisesti haluan, että julkisille paikoille, kylään ja juhliin lähdetään näteissä vaatteissa. En minäkään lähde kauppakeskukseen Nalle Puh -yöpaidassa ja Supermies-viitassa, vaan haluan opettaa esimerkilläni myös lapselleni, että eri tilanteisiin pukeudutaan eri tavalla. Mutta loppujen lopuksi, jokainen saa pukea omalle lapselleen ihan sitä mitä itse haluaa, sillä makuja on monenlaisia :)


Terkuin,
Doris

22. kesäkuuta 2017

Kinuskijuustokakku purkissa

Vieraita tulossa ja ei mitään ideaa kahvipöytään? Piknikillekin tarvitsisi helposti kuljetettavaa herkkua? Herkullisesta purkkiin tehtävästä kinuskijuustokakusta löytyy ratkaisu :)





Valion Kinuskijuustokakku-ohje koki käsissäni pienoisen muutoksen ja taipui purkkiin meneväksi juustokakuksi. Jos haluaa kakusta supermakean, voi pohjan kaurahiutaleiden tilalle vaihtaa Oreo-tai muita keksejä ja lisätä kermavaahtoon tulevan sokerin määrää.


Kinuskijuustokakku purkissa ( 4 annosta, purkkeina isot pilttipurkit)



Pohja 

40 g voita
2 dl pikakaurahiutaleita
mantelirouhetta

Täyte

2 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
1 rasia Viola Kinuskituorejuustoa
1 tl vaniljasokeria
0,4 dl vettä

Päälle

Suklaakastiketta, kermavaahtoa ja pähkinöitä/mantelia/popcornia

Sulata voi ja laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Lisää sulaan voihin kaurahiutaleet ja sekoita. Annostele seos purkkien pohjalle ja painele hieman lusikalla tiiviimmäksi. Ripottele pohjan päälle vähän mantelirouhetta. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen vaniljasokeri. Laita tuorejuusto kulhoon. Kuumenna vesi kiuhuvaksi ja sekoita liivatelehdet siihen. Vatkaa vatkaimella liivate-vesi ohuena nauhana valuttaen tuorejuuston joukkoon. Lisää nostellen vähän alle puolet vatkaamastasi kermavaahdosta. Annostele seos pohjan päälle purkkeihin ja suojaa purkin suu tuorekelmulla. Laita purkit jääkaappiin hyytymään n. 4 tunnin ajaksi. 

Pursota koristeeksi kermavaahtoa, jota jäi juustokakun teosta yli, valuta kermavaahdon päälle suklaakastiketta ja ripottele valitsemiasi koristeita. Valmis!







Terkuin,
Doris

21. kesäkuuta 2017

Pähkinätöntä luomusuklaata, kyllä kiitos!

Malmö Chokladfabrikenin suklaita on pikkuhiljaa rantautunut myös Suomeen. Nuo luomulaatuiset reilun kaupan suklaat ovat herkullisen makunsa lisäksi täysin pähkinättömiä. Siis valmistettu täysin pähkinättömässä tehtaassa! Se, jos mikä ihastuttaa tätä pähkinäallergikkoa. En ole niin allerginen, ettenkö kestäisi mainintaa "saattaa sisältää pähkinää", mutta silti välillä on vaikea löytää suklaita, leivoksia, keksejä, jäätelöä, konvehteja, mitään, missä ei olisi jollain keinolla lisätty pähkinää. Siis miksi sitä pitää lisätä joka paikkaan? Voin vain kuvitella, kuinka vaikeaa on herkutella millään, jos on niin allerginen, ettei edes miniminimäärää pähkinän jäämää saa olla tuotteessa.





Malmö Chokladfabrikenin pakkaukset ovat niin kauniita, ettei niitä oikein raaskisi avata. Mutta avaaminen kannatti, sillä sisältä löytyi 14 kappaletta suussa sulavia konvehteja. Kahdessa erilaisessa tuutissa makuina olivat kardemumma-päärynä ja valkosuklaa-vadelma-lakritsi. Näiden kahden maun lisäksi Malmö- konvehtituutteja löytyy appelsiini-inkivääri, valkosuklaa-sitruuna-lakritsi, kahvi-kookos ja mustikka-vadelma. Taidan joutua lisäämään tämän kesän bucket listiin Malmön reissun, sillä haluan päästä maistamaan kaikkia konvehtituuttien makuja 😋




Kardemumma-päärynäsuklaa vei kyllä totaalisesti sydämeni. Niin taivaallisen hyvää, etten olisi halunnut niiden koskaan loppuvan! Ja miehen ketalekin söi niistä melkein puolet. Maistui siis hänellekin.




Suomesta näitä Malmö Chokladfabrikenin suklaita saa tilattua ainakin Hyvinvoinnintavaratalosta osoitteesta hyvinvoinnin.fi Minulle paketti suklaita tuli heiltä veloituksetta blogiyhteistyönä.

*Yhteisstyössä Hyvinvoinnin tavaratalo




Herkkuterkuin,
Doris

19. kesäkuuta 2017

Polttarit Helsingissä

Koska vinkkejä polttarien järjestämiseen kaivataan aina, kerron teille nyt miten me vietimme polttaripäivän Helsingissä.



Me kaasot menimme aamulla kotoa hakemaan morsiamen, jonka sulhanen oli jo edellisenä päivänä kaapattu omiin polttareihinsa. Teimme morsiamelle aamupalaa sillä aikaa kun hän pakkasi kassinsa antamamme listan mukaisesti. Jostain kumman syystä morsian oli jo ehtinyt käydä suihkussa ja meikata aamuvarhain, tiesikö hän kenties odottaa meitä? No, jos häihin ei ole montaa viikkoa aikaa, niin kyllä sitä polttaripäivää osaa varmasti jo joka viikonloppu odottaa.


Autoilimme morsian kyydissä Salmisaaren liikuntakeskukselle, jossa muu polttariporukka odotti meitä. Siellä päivän ensimmäisenä aktiviteettina oli Prison Island-seikkailupeli. Vahva suositus tälle aktiviteetille, johon koko polttariporukka pääsee osallistumaan! Prison Island on vähän samantyyppinen kuin pakohuonepelit, mutta ei sitten kuitenkaan. Prison Islandissa sai ratkoa useita tehtäviä useissa eri huoneissa. Tehtävien taso vaihteli laidasta laitaan, osa oli meidän ryhmälle helppoja, osa taas ylitsepääsemättömän vaikeita. Prison Islandissa tuli sen verran hiki, että sinne kannattaa laittaa vähän rennompaa päälle ja käydä pukkarissa vaihtamassa kaupunkivaatetusta kehiin, jos sieltä meinaa jatkaa esimerkiksi jonnekin ulos syömään.


Me jatkoimme, nimittäin Etelärantaan Block by Dylanin brunssille. Todella kattava brunssi kylmine ja lämpimine ruokineen unohtamatta tietenkään jälkiruokaosastoa. Paljon Helsingin brunsseilla käyneenä tämä oli uusi tuttavuus ja varmasti tulee mentyä toistekin, ihan jo viihtyisän miljöönkin tähden.





Koska sää oli upea, suuntasimme brunssilta läheisen Helsinki Allas Sea Poolin terassille. Jos morsian olisi ollut huima vesipeto, olisimme menneet sauna- ja allasosastolle saakka, mutta nyt tyydyimme ihailemaan kattoterassilta maisemia ja nauttimaan virvokkeista. Helsinki Allas Sea Poolin rakentaminen kauppatorin läheisyyteen on ollut huippu idea! Upea miljöö, maisemat ja vähän Keski-Euroopan tunnelmaa Suomeenkin. Ihan harmittaa kun Helsinki Sea Poolia ja sen tasoisia, tunnelmallisia ulkoterassikokonaisuuksia ei ollut Helsingissä vielä silloin kun itse asuin siellä.





Pilvien tultua taivaalle, lähdimme viettämään rentoa mökkielämää ajomatkan päähän Helsingistä. Helsinki-päivälle meillä ei ollut varattuna mitään tehtäviä morsiamelle eikä noloa asua. Tämä oli morsiamen oma toive. Ihan täysin asusteettomiin polttareihin me kaasot emme kuitenkaan suostuneet: morsiamella oli päässään huntu ja muulla polttariväellä pitsiset kissankorvat. Illalla mökille päästyämme meillä oli ohjelmassa Tortilla-buffet, Mimosa-baari ja pienoinen diy MökkiSpa. MökkiSpasta voit lukea lisää täältä.

Ohjelmassa meillä oli myös "Sulhasen mielestä morsian on"-visailu, jossa polttariväelle esitettiin kysymyksiä tyylisesti: jos morsian olisi hedelmä, mikä hedelmä hän olisi? Kysymyksiin oli pyydetty "oikeat" vastaukset tietenkin sulhaselta. Toisena leikkinä meillä oli Unelmien hääpuku, jossa kahteen ryhmään jakautunut polttariporukka teki vessapaperista yhden ryhmän jäsenen päälle sellaisen hääpuvun, millaisen uskoo näkevänsä morsiamen päällä tämän astellessa alttarille. Morsian valitsi näistä kahdesta hääpuvusta mieluisamman. Sinänsä hauska sattuma, että polttarivieraat taisivat tietää morsiamen maun hyvin, sillä molemmat vessapaperihääpuvut olivat lähes samanlaiset ja siinä meillä riitti naurua kun kaksi samanlaista pukua asteli JVG:n Pienissä häissä-biisin soidessa morsiamen eteen arvosteltavaksi :)





Mökillä syötiin seuraavana aamuna vielä kattava aamiainen sekä käytiin pelaamassa kierros minigolfia läheisellä minigolf-radalla. Minigolf-kisan voitti morsian. Siihen oli hyvä päättää polttarit ja jäädä jännityksellä odottamaan tulevaa hääpäivää <3



Terkuin,
Doris

14. kesäkuuta 2017

Ihana idea polttareihin: MökkiSpa

Sain kunnian olla kaason eli järjestäjän ominaisuudeesa viime viikonloppuna pidetyissä ystäväni polttareissa. Polttareita vietettiin Helsingissä, jossa sää oli mitä mainioin ja pystyimme olemaan paljon ulkona. Helsinki-päivän jälkeen ajeltiin vielä yöksi mökille viettämään rentoa mökkielämää.

Mökillä meillä oli yhtenä ohjelmanumerona MökkiSpa <3 Ihanan rentouttavaa, tyttömäistä näpertelyä ja kauneudenhoitoa päästä varpaisiin. Meillä oli mukana pari pesuvatia, joihin ripottelimme jalkakylpysuolaa ja kaksi polttarivierasta kerrallaan pystyi uittamaan jalkojaan lämpimässä vedessä. Jalkakylvyn jälkeen kuorimme jalat jalkojen kuorinta-aineella sekä rasvasimme ne Shea-voiteella. Jaloista tuli ihanan pehmeät, ja villasukat jalassa oli kiva tepastella loppuilta ja antaa hoitavan Shea-voiteen imeytyä jalkoihin kunnolla.


Kevyttä sävyä kalpeille kesäjaloille

Laiturilla istuessa kevyet laineet keinuttivat kesäiltana



Sillä aikaa kun osa polttarivieraista teki jalkahoitoja, osa teki kasvojen kuorintaa, osa kuori kädet vartalon kuorinta-aineella ja lakkasi kynnet, ja jotkut hurjat kävivät myös kastautumassa meressä. Minä en, sillä kylmässä vedessä uiminen ei kuulu suosikkipuuhiini. Hrrr, oikein ajatuskin puistattaa! Perinteistä morsiussaunaa ei näissä polttareissa polttarisankarin toiveesta järjestetty, joten MökkiSpa kävi mainiosti sen korvikkeeksi.


Hurmaava pakkaus täynnä ihania MökkiSpa-tuotteita 

Jalat kylvyssä

Sauna-tuotteita emme päässeet kokeilemaan, sillä mökillä ei ollut saunaa ja perinteinen morsiussauna ei muutenkaan ollut polttarisankarin toivomuslistalla



Koska postaus on toteutettu yhteistyössä Dermoshopin kanssa, kerron teille oman suosikkituotteeni heidän kesäisistä vartalonhoitotuotteistaan. Niitä on kolme, koska suosikkituotetta oli vaikea valita monesta ihanasta vaihtoehdosta. Yksi suosikeistani on Beautiful Summer Legs-kaunistava säärivoide, joka antaa kevyesti väriä kalpeille alkukesän säärille. Toinen suosikkini on Summer Dream suihkugeeli, koska Dermosilin suihkugeelit ovat kuuluneet kylpyhuoneemme vakiovaruisteisiin jo vuosia. Joka vuosi odotan heidän Summer Edition- versiota suihkugeelistä, eikä se tänäkään vuonna aiheuttanut pettymystä. Kolmas suosikkini on Sugar Foot Scrub- jalkojen kuorintavoide, joka tuntui jalkoihin hierottuna niin ihanalta ja teki jaloista uskomattoman sileät <3 Kaikkia näitä kolmea suosikkituotettani yhdistää kaksi asiaa: tuoksu ja kaunis pakkaus!

Minulle vartalonhoitotuotteissa yksi tärkeimmistä asioista on tuoksu, sillä haluan tuoksua niiden käytön jälkeen hyvältä ja fiilistellä esimerkiksi ihanaa suihkugeelin tuoksua suihkussa käydessäni. Ja mikä parasta, Dermosilin tuotteet eivät ole mielestäni liian voimakastuoksuisia, vaan useat niistä ovat miedosti hajustettuja, täysin luonnollisia hajusteita sisältäviä tai kokonaan tuoksuttomia.

Dermosilin pakkaukset ovat skandinaaviseen pelkistettyyn tyyliin sopivia, joten niitä voi hyvillä mielin pitää esillä kylpyhuoneessa.



Summer Showergel, niin ihana tuoksu <3

Mantelia ja sokeria, jalkakuorinta kuin karkki!




*Yhteistyössä Dermoshop


Kesäterkuin,
Doris

9. kesäkuuta 2017

Uunipasta broilerista





Broilerpasta uunissa


400g broilerin jauhelihaa
1 sipuli
2 tomaattia
5 palaa pakastepinaattia
250 g pastaa ( meillä oli Lidl Proteiinipastaa, mutta tavallinen pastakin käy)
1 prk Flora ruoka pehmeä curry
vettä nii paljon, että ainekset peittyvät 
suolaa ja mustapippurirouhetta lisäksi, jos haluaa

Pilko uunivuokaan kuorittu sipuli ja tomaatit. Lisää jäiset pinaatit, raaka broilerin jauheliha ja keittämätön pasta. Sekoita kaikki ainekset käsin sekaisin vuossa. Kaada päälle Flora Ruoka ja lopuksi vettä niin paljon, että ainekset uunivuoassa peittyvät. Uunissa 180 astetta n. 50 minuuttia.




Perjantain perinteinen resepti, olkaa hyvät,
Doris

6. kesäkuuta 2017

Bucket List kesälle 2017

Oo, kesä, kesä, se on täällä! Ja minä saan nauttia vielä tämän kesän kotona olemisesta taaperon kanssa! Aionkin ottaa siitä kaikki irti, on tämä niin ainutlaatuista aikaa kun ei tarvitse puolta kesää odottaa milloin kesäloma alkaa.

Bucket listin tänä kesänä tehtäviä pihahommia varten julkaisin jo aiemmin, sen voit lukea TÄÄLTÄ. Mutta mitä muuta kuin pihahommia haluan tehdä tai meidän perhe haluaa tehdä kesällä 2017?





  • Ota rennosti ja nauti!
  • Käy retkeilemässä tai piknikillä Ruissalossa
  • Päiväretkeile jossain lähipaikkakunnalla, missä et ole koskaan käynyt. Esimerkiksi Porin Yyterissä tai Raumalla
  • Käy Naantalissa nauttimassa ravintolaruokaa ja meritunnelmaa
  • Käy Tall Ship Racesissä ihastelemassa laivoja
  • Vietä tyttöjen ilta jokilaivalla
  • Käy edes yhtenä päivänä jollain festareilla (Ruisrock tai Ilosaarirock varmasti valikoituu tämän kesän festariaktiviteetiksi)
  • Grillaa!
  • Leivo raparperipiirakka
  • Sisusta terassi valmiiksi
  • Käy Kolilla
  • Urheile ja liiku
  • Syö paljon tuoreita mansikoita. Hanki niitä ja muita marjoja pakastimeen
  • Käy kantarellimetsällä
  • Käy Helsingissä
  • Vie taapero tivoliin, Muumimaailmaan tai johonkin muuhun, mistä hän selvästi nauttii
  • Käy perheen kanssa risteilyllä




Tervetuloa kesä,
Doris

4. kesäkuuta 2017

Kuka tuo on? Lapsi tuntui vieraalta synnyttyään.

Aiemmasta pohdinnastani, voiko rakkautta riittää usealle lapselle, kumpusi mieleeni uusia aihe rakkaudesta vastasyntyneeseen. Mitä sinä ajattelit, kun kohtasit ensimmäistä kertaa mahassa nahan alla kuukausia möyrineen pienen ihmisen? Tuntuiko vauva heti omalta ja siltä, kuin se olisi kuulunut perheeseenne aina?

Usein elokuvissa ja tv-sarjoissa naiset kertovat rakastaneensa lastaan ensi hetkistä saakka ja luoneet syvän kiintymyksen tätä kohtaa samalla hetkellä kun lapsi on nostettu ensimmäiseen ihokontaktiin. Varmasti jollekin voi käydä näin tosielämässäkin. Se riippuu varmasti paljon siitä, miten raskausaika on mennyt, millaisia ajatuksia raskausaika sekä lapsen tulo perheeseen on aiheuttanut ja miten tunneherkkä äiti itse persoonana on?






Kun esikoisemme syntyi, ensimmäinen ajatukseni oli, että apua, minkä näköinen, ei yhtään söpö! No ei varmasti ollut. Mielestäni vauvat eivät ole koskaan olleet söpöjä vastasyntyneinä tai edes muutaman viikon ikäisinä. Vaikka lapsi oli toivottu, odotettu ja haluttu, saatuani hänet syliini, en tuntenut juuri mitään. Lähinnä sitä, että nyt homma on hoidettu, voinko lähteä kotiin nukkumaan? Yksin. Vauva tuntui vieraalta ja etäiseltä. Oli vaikea suhtautua häneen, kun en tuntenut palavaa rakkautta häntä kohtaan. Ja samaan aikaan nämä tuntemukset hävettivät. Olin halunnut hänet, saanutkin, mutta mikään ei tuntunutkaan siltä, kuin olin kuvitellut ja toivonut. En viihtynyt sairaalassa hänen kanssaan kaksin. Halusin, että mieheni tulee mahdollisimman nopeasti aamuisin ja lähtee luotamme mahdollisimman myöhään iltaisin. Mieluiten veisi myös minut kotiin mukanaan. Tuntemukset olivat todella ristiriitaisia, sillä mediassa, neuvolassa ja muualla oli annettu synnytyksen jälkeisestä ajasta aivan erilainen kuva. Perhevalmennuksessakin puhuttiin vain siitä, että palkinto, jonka raskausaika ja synnytys tuo tullessaan, on kaikki sen arvoista. Ei siinä hetkessä tikattuna, ruhjottuna, kivuissa, lähes kävely- ja istumakyvyttömänä täysin uudenlaisessa elämäntilanteessa sairaalasängyllä makaava vauva tuntunut varsinaiselta palkinnolta. Kukaan ei kertonut, ettei palkintojen jako tapahdu välttämättä heti urakan päätyttyä.

Aihe on edelleen vähän tabu. Juteltuani useiden lapsen saaneiden tuttavieni kanssa, on paljastunut, että en ole ollut yksin tunteettomuuteni ja negatiivisten ajatusteni kanssa. Moni muukin vastasyntyneen äiti on tuntenut samoin. Eihän kumppaniinkaan rakastuta ensitapaamisella, itse en ainakaan usko ajatukseen rakkaudesta ensisilmäyksellä. Ihastumista ensisilmäyksellä voi tapahtua, mutta rakkaus syntyy hitaasti tutustumalla toiseen. Vaikka kyseessä olisi sinun lihaa ja vertasi, oma lapsesi, on hän silti vieras ihminen, jonka kohtaat ja häneen täytyy tutustua. Vierauden tunne vastasyntynyttä kohtaan on täysin normaalia ja normaali prosessi henkisessä kasvussa vanhemmuuteen. Ei kaikkien tarvitse tuntea samoin, me kaikki olemme yksilöitä ja käsittelemme asiat eri tavoin. Kätilö-ystäväni kertoi, että heitä on opetettu työssään tunnistamaan tilanteet, joissa äiti ja vastasyntynyt eivät vaikuta superläheisiltä, ja kertoa hämmentyneille äideille, että kaikki on ok. Tätä tilannetta voi tietysti olla vaikea tunnistaa, sillä harva äiti kertoo negatiivisista tunteistaan lastaan kohtaan kenellekään, varsinkaan osastolla työskenteleville kätilöille leimaantumisen pelossa. Tai edes myöhemmin neuvolassa. Kasvot pidetään pienoisessa tekohymyssä ja omat ajatukset visusti omana tietona.

Ajatukseni palaavat edelleen aina välillä tuonne yli vuoden takaiseen aikaan ja siihen, miten olen voinut olla niin tunteeton ja kylmä omaa lastani kohtaan. Olen vihdoin monien itsesyytösten ja ahdistuksen kautta hyväksynyt asian, ettei tunteilleen voi mitään ja ne on vain otettava vastaan sellaisina kuin ne annetaan. Ei niitä pysty tahdon voimalla muuttamaan toisiksi vaan ne täytyy käsitellä läpi. Toisille tämä prosessi on lyhyempi, toisille pidempi.

Jos vauva-arjen alkutaipaleella en tuntenut rakkautta tai kiintymystä omaa lastani kohtaan, asia on sittemmin muuttunut. Mutta se ei tapahtunut hetkessä, ei päivissä, ei viikoissa. Palavan rakkauden ja kiintymyksen tunteen muodostuminen kohdallani tapahtui vasta vauvan ollessa 8 kuukauden ikäinen. Tottakai olin jo aiemmin tuntenut häntä kohtaan "jotain", mutta SUURI tunne, jolloin tajusin, että en halua päästää tuosta pienestä irti koskaan, hän on minun aarteeni ja kaikkeni, tapahtui yli puoli vuotta ensikohtaamisemme jälkeen. Muistan vieläkin sen marraskuisen päivän kun tajusin vihdoin lunastaneeni sen minulle luvatun palkinnon. Totesin miehellenikin, että nyt se on tapahtunut, pystyn viimein sanomaan sen ääneen valehtelematta itselleni tai teeskentelemättä, että olen korviani myöten rakastunut MEIDÄN lapseemme <3





Kaunis pieni ihminen, sä olet ainutlaatuinen,
Doris

2. kesäkuuta 2017

Banaaninen mokka-suklaajuoma







Banaaninen mokka-suklaajuoma 


2 kpl pilkottuja, pakastimessa jäädytettyjä banaaneja
1 dl 100%  sokeroimatonta kaakaojauhetta (leivontakaakaojauhe)
1 dl kylmää kahvia
2 dl kauramaitoa

Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi.

*Vink vink, jos kaipaat vaikka treenin jälkeen lisää proteenia tai tuhdimpaa välipalajuomaa, laita 1 dl suklaanmakuista proteiinijauhetta vielä lisäksi blenderiin 😋




Ihanaa viikonloppua,
Doris