Junalla halki Suomen

Länsirannikolta itärajalle. Syyslomareissu junalla kaksin 7 kuukauden ikäisen pikkuherran kanssa. En epäröinyt hetkeäkään ideaa. Päätin lähteä junaan aamuvarhaisella, silläkin uhalla, että pikkuherran päivärytmi menisi siltä päivältä sekaisin. Oli kuitenkin mahdollisuus siihen, että pieni jatkaisi vielä uniaan ja suurin osa matkasta menisi nukkuen ja olisimme jo lounasaikaan perillä mummilan ruokapöydässä.

 

Olin jo aiemmin lyhyemmällä junamatkalla todennut, että vaunuille varattu paikka kaukojunissa on niin tilava, että jos muita vaunuja ei juurikaan ole, voi itse istua penkillä ja kääntää lapsen rattaat kasvot minuun päin. Siinä hoituu kätevästi kiinteiden syötötkin. Lastenvaunupaikan lähellä olevasta wc:stä löytyy alaskäännettävä hoitotaso sekä jopa tuttipullon lämmitin. Vr yllättää aina, joskus myös positiivisesti :)

Matkatavarat kulkeutuivat kätevästi mukana, eikä ollut lainkaan sellainen olo etten selviäisi tavaramäärän ja rattaiden kanssa. Pakkasin isoon putkikassiin meidän molempien vaatteet sekä kaiken pikkuherralle tarvittavan. Hoitolaukkuun tietysti sellaiset, mitä arvioin tarvitsevani matkan aikana: vaippoja, wipesejä, pari lelua, vaihtovaatteet, varatutin, valmiiksi vedellä täytettyjä tuttipulloja, korvikejauheita valmiiksi pakastepusseihin annosteltuina, imettäviä hedelmäsosepussukoita, kertakäyttöisiä ruokalappuja sekä vaipanvaihtoalustoja. Kunnianhimoinen suunnitelmani oli myös saada turvakaukalo mukaan kohteessa tapahtuvaa autoilua varten, tuolla itärajalla kun julkinen liikenne on vähän sinne päin. Uskomatonta, mutta totta, turvakaukalo sujahti kuin sille tehtyyn koloon rattaiden istuinosan alle. Varoiksi vedin sen vielä kiinni mustekala-pidikkeellä, ettei se juuri kriittisellä junan vaihtohetkellä tipahda sieltä keskelle asemalaituria.(kuva turvakaukalo-rattaat-viritelmästä löytyy Instagramistani)

Ja onneksi vedinkin. Jo ennen matkaa ainoa asia, joka hirvitti, oli Pasilassa tapahtuva 5 minuutin sisällä tapahtuva junan vaihto. Konnari kertoi, että idän junan lähtee raiteelta 4 ja Turun juna saapuu raiteelle 7. Syöksyin Turun junasta ulos nopeasti ja etenin juoksuaskelin hissille. Hissin tulo kesti minuutin ja aloin jo odotellessa epäröidä sen olevan rikki ja harkita liukuportaiden käyttöä. Hissi kuitenkin tuli, äkkiä yläkerrassa hissille, joka veisi raiteelle 4 ja sieltä juoksuaskelin junaan. Konduktööri odotteli ovella hymyillen ja totesin hänelle, että aika tiukka tämä teidän vaihtoväli. Ja totta se oli. Jos olisin ollut hidasliikkeisempi, liikuntarajoitteinen, viimeisillään raskaana tai Pasilan asema ei olisi ollut tuttu, en olisi ehtinyt junaan. Vauva vauhdin hurmasta kikattaen ja minä hikikarpaloita otsalta pyyhkien päästimme junaan puoli minuuttia ennen sen lähtöä. Syyslomareissun jännitysmomentti koettiin siis heti alkumetreillä


Täällä onkin vähän enemmän syksy kuin länsirannikolla,
Doris