13. helmikuuta 2017

Rakenna & Sisusta 2017 -messujen antia

Turun Rakenna&Sisusta-messut on nyt tänä vuonna käyty koluamassa läpi ja aika monta ihanaa juttua sieltä löytyi. Odottamani Åblogitalo oli upea ja sieltä sai monta inspiroivaa vinkkiä omankin kodin sisustusta ajatellen.


Kukkakauppa Bronco tarjoili kauneutta kukillaan. Kotiin viemisiksi meille tuli mukaan eucalyptus.

Ikean osastolla oli myös kaikkea kivaa


Messujen pääpaino tuntui silti olevan enemmän rakennus ja korjaus. Piensisustus jäi vähäiseksi, enkä ole ainoa joka tätä mieltä tämän vuotisista messuista oli. Ainakin itse toivoisin, että messut menisivät enemmän Helsingin Habitare-messujen suuntaan ja täten messut houkuttelisivat vielä uudenlaista yleisöä mukaan. Tämän vuoden Åblogitalo, Flör ja Bronco kukkakaupat sekä juliste- ja valaisinkauppojen osastot olivat askel parempaan suuntaan :)

Åblogitalon suunnittelussa mukana olleet blogit olivat Kotilaituri, Villa Puomi, Oblik ja Pikkutalon elämää. Alla olevat kuvat ovat Åblogitalon huoneista lemppariyksityskohtiani.


Tämä tummansininen laatta vei sydämeni täysin. Ja vielä kultaiset saumaukset. Ai että <3

Pukeutumistilaan oli saatu ihana väriyhdistelmä ja tunnelma

Kasvit <3
Villa Puomin pelkistetty keittiö avohyllyineen oli kaunis





Ensi vuoden messuja odotellessa,
Doris

12. helmikuuta 2017

Ensimmäinen syntymäpäivä

Meidän pikkuherran 1-vuotissyntymäpäivää juhlittiin eilen. Olin hankkinut ilmapalloja, tein itse tarjottavat ja juhlia vietettiin pienessä piirissä isovanhempien, kummien ja lähisukulaisten kesken.





Juhlat sujuivat hienosti ja pikkuherra viihtyi juhlissaan hyvin. Hän sai maistaa myös kakkua ensimmäistä kertaa elämässään. Ei kuitenkaan tavallista kakkua vaan smoothiekakkua, jossa ei ollut maitoa eikä lisättyä sokeria. Meillä on periaate, ettei pikkuherra saa sokeria tai makeisia vielä pitkään aikaan. Vasta sitten kun hän itse osaa pyytää eikä tyydy enää mihinkään vaihtoehtoiseen. Toivotaan, että siihen menee vielä ainakin vuosi.

Pilvi-kakkuun laitoin lakritsi-sitruuna täytteen. Viiksi-brookiesit tein Kinuskikissan ohjeella. Smoothiekakun muokkasin myös Kinuskikissan ohjeista meille sopivammaksi. Suolaista tarjottavaa synttäreillä oli juustotarjotin, keksejä, patonkia ja ruislastuja. Näiden lisäksi oli dippejä ja suikaloituja kasviksia.







Lahjoja tuli paljon, kiitos niistä <3 Äidin mielestä ehkä vähän liikaakin noin pienelle, joka ei niistä vielä juurikaan ymmärrä. Lahjapaperit- ja narut tuntuivat kiinnostavan enemmän kuin itse lahjat, mutta ei varmaan mene kauaa, että asetelma kääntyy toisin päin.







Terkuin taaperon äiti,
Doris

9. helmikuuta 2017

Aikuisten kaverikirja

Kaverikirjoja oli lapsena aina kiva täyttää ja vielä hauskempaa niitä oli lukea vuosien päästä. Sain Kaksplussan blogiverkostolaisena haasteen FROM OONA to you- blogin Oonalta täyttää aikuisten kaverikirjaan oman sivuni.

Nimeni on Doris. Jep. Ihan oikeesti on. Kiitos J.Karjalainen

Jotkut tosin kutsuvat minua Deeksi. Äitini kutsuu minua Mimmuksi.




Olen syntynyt vuonna 1988 ja kolmekymppisiä suunnitellaan jo kovaa vauhtia ;)

Lapsuuskotini langallinen numero oli 824228. Voin muuten luetella tähän ainakin kymmenen kaverin numerot myös.

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona lentoemäntä tai poliisi. Jälkimmäinen pyörii mielessä välillä vieläkin

Mutta isona minusta tulikin jotain aivan muuta. Klassinen vastaus, mutta en vieläkään tiedä mikä minusta OIKEASTI tulee isona. Nykyään työpäivät menee hampaiden parissa.

Täydellinen puoliso on arvostava, rakastava, komea, hauskuuttaja ja tietyissä asioissa samanlainen kuin minä.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen nukkuisin ehdottomasti enemmän, tietysti jos se tässä elämäntilanteessa olisi mahdollista. Katsoisin myös leffoja, sarjoja, kokkaisin ja kuntoilisin enemmän. Mutta aina tulee aamu tai on ilta ja päivät vaan menee vauhdilla ohi.

Harrastan nyt spinningiä, kuntosalia, sisustamista. Kai matkustelun ja viinitkin voi laskea harrastuksiksi ;)

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta The Rootsin the Seedin tai Ylex:n soittolistaa.

Noloin tv-ohjelma, josta pidän on kaikki tosi-tv ja realityohjelmat

Bravuurini keittiössä (viinin lipittämistä ei lasketa) on Caesar-salaatti

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun olen superväsynyt ja tuntuu, että seinät kaatuu päälle ja olen epäonnistunut kaikissa maailman asioissa

Lapsuuteni lempilelu oli varmaan jotain, mitä en nyt tässä hetkessä muista. Ehkä ei ollut mitään yhtä lempparia?

Lempilelu nykyään on varmaan iPhoneni ja kaikki lautapelit <3

Salainen paheeni on Lindtin punaiset suklaapallot

Eikun se oikea salainen paheeni on mustapäät ja kaiken muun "ällöttävän" tönkäminen

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut on se, että elämässä pitää tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu oikealta ja viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurasta nauttii.



Kiitos Oona kivasta haasteesta,
Doris




8. helmikuuta 2017

Ihanat silikonikorut + ByPinja ARVONTA

Silikonikorut ovat ensisijaisesti tarkoitettu pienille käsille näperreltäväksi imetyksen, sylittelyn ja kantamisen ajaksi. Noita kauniita, pehmoisesta silikonista tehtyjä koruja voi toki käyttää kuka vain ja missä tilanteessa vain, jos niin tahtoo. Tämä postaus on tehty kaupallisena yhteistyönä ByPinjan kanssa ja alla olevassa kuvassa minulla on ylläni Neutrals-koru.




En ole aiemmin hankkinut itselleni silikonikorua, mutta olen ihastellut niitä mammakavereitteni yllä. Imetystaipaaleni oli sen verran lyhyt, että ajattelin ettei korulla ole käyttöä meidän perheessä. Olin kuitenkin väärässä. Avasin korun pikku pussukasta, laitoin sen kaulaani ja samoin tein lähes vuoden ikäinen pikkuherra alkoi tutkia ja maistella korua innoissaan. Huomaan myös usein itse pyöritteleväni korun osia sormieni välissä. Koru toimii siis selvästi aikuisille hyvänä stressileluna ;)

Muskarissa oli ihanaa huomata, ettei kerrankin tarvinnut kieltää toista koskemasta tai maistamasta äidin korua sillä aikaa kun musiikki ja laulut eivät kiinnostaneet. Ja vältyin itse muuten myös kasvojen raapimiselta, nipistelyltä ja hiusten vetämiseltä.





Sain ilon ja kunnian järjestää ystävänpäivän arvonnan Instagramin puolella @unelmalandia yhdessä @jewellerybypinja kanssa. By Pinjan silikonikorut ovat kotimaista käsityötä. Korut koostuvat elintarvikesilikonihelmistä, satiininauhasta ja turvalukosta, joka napsahtaa auki lujaa vedettäessä. Korut ovat bpa- ja pvc-vapaita, ftalaatittomia, lyijyttömiä, kadmiumittomia ja helposti huuhdeltavia.

Arvonnan voittaja saa yhden vapaavalintaisen By Pinja-silikonikorun postitettuna itselleen. Koruista löytyy By Pinjan nettisivuilta lukemattomia herkullisia värivaihtoehtoja. Ohjeet osallistumiseen löytyy Instagramin puolelta @unelmalandia ja aikaa osallistua arvontaan on 13.2.2017 asti.



Aurinkoisin terveisin,
Doris





6. helmikuuta 2017

Ensimmäinen raskauteni

Nyt kun vuosi on kulunut ensimmäisen raskauteni päättymisestä synnytykseen ajattelin hieman muistella tuota aikaa. Synnytyksen muistoja aika ei ole vielä niin hyvin kullannut, että pystyisin siitä kirjoittamaan julkisesti.

Raskausaika oli minulle aikamoista piinaa eikä se ollut helpoimmasta päästä. Aluksi viikot 6-16 kärsin todella pahasta raskauspahoinvoinnista. Yleensä herra Y tuli kylään jo heti aamusta, kun avasin makuuhuoneen oven olohuoneen puolelle ja siellä tuoksui miehen edellisiltana paistama kana. Tai aamiaisjugurtin jälkeen. Joskus jopa suoraan astianpesukoneeseen. Häädin meidän olohuoneen maton viikoiksi pois, koska mielestäni se haisi kamalalta. Samoin mieheni deodorantit, hajuvedet ja suihkugeeli saivat etomaan. Työhuoneeni hajusta puhumattakaan. Pahoinvointi oli jotain niin erilaista, mitä ei voi selittää. Se ei todellakaan ollut verrattavissa perus vatsatautiin.




Olin koko ajan hyvin kartalla mikä viikko on menossa ja mitä kehitysvaiheita sisälläni pitäisi tapahtua. Ahdistuin siitä, jos vauva ei liikkunut ja jopa öisin tökin häntä välillä hereille. Itse en juurikaan nukkunut raskauden puolivälin jälkeen. Hormonit selvästi tekivät tehtävänsä ja valmistivat minua yöheräilyyn, sillä saatoin nousta aamulla virkeänä puoli 5 tekemään töihin lähtevälle
miehelleni aamupalaa ja odottelemaan aamu-tv:n alkamista.

Silloin jos olisikin nukuttanut, sykkivä lonkkakipu varmisti, että herään puolen tunnin välein vaihtamaan kylkeä ison mahani kanssa. Kipu oli piinaavaa. Sitä seurasi myös liitoskivut, joiden vuoksi jouduin jäämään töistä sairauslomalle 3 kk ennen laskettua aikaa. Se otti koville. Mutta se oli lääkärin määräys. Jos en pystynyt istumaan, seisomaan, saatika ottamaan joinain aamuina askeltakaan ilman kyyneliä, ei minusta olisi ollut käymään töissäkään. Pelkkä bussin tärinä työmatkoilla sai aikaan tunteen kuin isoa neulaa työnnettäisiin lantiosta sisään ja hikipisarat hiipivät hiusrajaan. Huomaan, että sykkeeni kiihtyy tätä kirjoittaessa. Niin kamalaa, kivuliasta aikaa se oli. Onneksi liitoskipu kohdallani jäi synnytyssaliin.

Tietysti tuo 9 kk oli piinaavaa aikaa myös ruokarajoitustensa vuoksi, joita noudatin tarkasti. En halunnut jossittelja-luonteena joutua siihen tilanteeseen, että jotain sattuisi vain siksi, että minun heikko mieleni ei ollut pystynyt olemaan syömättä jotain sopimatonta. Eniten raskausaikana haaveilin erilaisista juustoista, viinistä ja savukalasta. Synnytyksessä psyykkasinkin itseäni sillä, että kohta saan taas syödä kaipaamiani ruokia.

Kaiken kaikkiaan raskaus ei kuulunut lempijuttuihini. Vaikka kokemus sinänsä oli ainutlaatuinen, oli 9 kuukautta todella pitkä aika jännittää tulevaa synnytystä ja miettiä tulevaa elämänmuutosta. En pystynyt päivääkään ottamaan rennosti enkä liiemmin pystynyt nauttimaan olostani. Näin jälkeenpäin ajateltuna se on surullista, mutta minkäs sille voi jos siltä tuntui?

Muutamille ystäville olen sisaruksen teko vitseihin vastannut, että en tiedä, kumpi minusta oli lopulta pahempaa: raskaus vai synnytys :D Joten mietitään sitä sisarusasiaa vielä. Ja jos siihen joskus päädytään ja se meille suodaan, toivotaan, että raskausaika olisi helpompi kuin tämän ensimmäisen kohdalla.




2. helmikuuta 2017

Voita liput Turun Rakenna&Sisusta-messuille

Rakenna, sisusta ja uudista ovat tämän vuoden teemat Rakenna&Sisusta-messuilla Turun messukeskuksessa, jotka järjestetään ensi viikolla 10-12.2.2017. Kyseessä on Länsi-Suomen alueen suurin sisustusalan tapahtuma. Messuilla on mukana mm.ajankohtaisia sisustustrendejä, vinkkejä kodin stailaukseen, asiaa paloturvallisuudesta ja talon rakentamisesta sekä värivinkkejä sisämaalaukseen, ja paljon muuta.





Messuilla nähdään tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Åblogitalo! 50 neliön kokoisessa talossa on neljä huonetta, jotka ovat neljän Åblogien bloggaajan sisustamia ja ideoimia.Tämän Åblogitalon näkemistä odotan ainakin itse messuilta eniten! Mukana olevat idearikkaat bloggaajat ovat:


Oblik - eteinen
Villa Puomi - keittiö
Kotilaituri - wc
Pikkutalon elämää - makuuhuone


Nyt seuraa loppuviikon mittainen arvonta. Sain blogini lukijoille arvottavaksi lippuja Turun Rakenna&Sisusta-messuille. Arvon kaksi kahden lipun lippupakettia. Kerro kommentteihin, miten aiot seuraavaksi uudistaa tai sisustaa kotiasi? Muista laittaa mukaan myös sähköpostiosoite, niin ilmoitan sitä kautta voittajille. Onnea arvontaan :)

Aikaa osallistua arvontaan on tämän viikon sunnuntaihin eli 5.2.2017 klo 18.00 asti, että saan liput postiin voittajille heti maanantaina :)


Yhteistyössä Rakenna&Sisusta-Turun messukeskus

1. helmikuuta 2017

Vierashuoneen muutos: kuvat ennen ja jälkeen

Vierashuoneen pintaremontti valmistui pari viikkoa sitten ja sen jälkeen ollaan sisusteltu huone valmiiksi.




Vierashuoneeseen tuli tapetti maalipinnan tilalle, uusi valkoinen tv-taso ja uusia koristetyynyjä sekä muutamia sisustusjuttuja seinille ja tasoille laitettavaksi. Matto, sohva, lamppu ja nojatuoli olivat huoneessa jo ennestään. Tammiset pikkupöydät ovat meidän olohuoneesta ja sinne etsinnässä on tällä hetkellä uusi sohvapöytä.






 Huoneen tapetoinnista voit lukea TÄÄLTÄ





Olen kyllä tyytyväinen muutokseen. Ja tietysti onnellinen siitä, että huone on nyt vihdoin valmis ja voi siirtyä seuraavan projektin kimppuun :)







* "Ennen-kuvat" on otettu jo viime syksynä valoisana päivänä ja "jälkeen-kuvat" pääasiassa sisävalaistuksessa.