Raskauspahoinvointi on kamalinta mitä tiedän!

Raskauspahoinvointia ei voi verrata perus vatsatautiin. Olo on aivan erilainen! Mahassa ei kierrä, mutta kurkussa tuntuu koko ajan siltä, että pitää pysytellä muovipussin lähellä. Jopa itse oksentaminen tuntuu erilaiselta, paljon voimakkaammalta ja se tavara tulee jostain viimeisestä pohjukasta asti raikuvan äänen kera. Toiset raskaanaolevat eivät kärsi tästä lainkaan, toiset selviävät pienellä kuvotuksella, toiset taas joutuvat tiputukseen, sillä mikään ei pysy sisällä. Sitten on meitä välimallin pahoinvoivia, joilla ruoka pysyy osittain sisällä ja pissaa tulee, joten tiputukseen ei huolita.

Olet onnekas, jos et ole koskaan raskaanaollessasi kokenut pahoinvointia. Olo on niin lamauttava ja tekee arjesta yhtä helvettiä. Oksennusrefleksi laukeaa mitä kummallisimmista asioista. Joku tietty äkillinen haju, jääkaapin avaus, tiskikoneen avaus, ruokamainoksen näkeminen lehdessä, jonkin kirjavan kankaan kuosi, ihan mikä vain voi saada sen aikaan. Ympärivuorokautinen paha olo, joka itselläni oli pahimmillaan aamulla ja aamupäivällä, mutta heräsin siihen välillä myös öisin. Nyt olen ollut kaksi viikkoa taas elävien kirjoissa, 11 viikon oksennustaudin jälkeen, mutta se pahoinvointipäivä voi taas koittaa minä päivänä tahansa.

Minun raskauspahoinvointiini ei auta se, että syön jotain, ennen kuin nousen sängystä, laatta lentää silti. Oloa helpottaa hieman se, jos pystyy syömään jotain pientä vähintään kahden tunnin välein. Mutta siinäpä se. Mitä sitä söisi? Kun kaikki ruoka ällöttää. Se mikä maistui eilen, ei todellakaan maistu tänään tai edes viikon päästä. Mitään ei tee mieli, täytyy vain keksiä joka päivä kaupasta se vaihtoehto, joka ällöttää vähiten. Joskus saattaa ilahtua, sillä vaihtoehto, jonka valitsi saattaakin olla hyvää ja mennä alas ihan hyvällä ruokahalulla. Mutta vain tänään, huomenna se ei enää toimi. Joka päivä on pakko käydä kaupassa, sillä mitään ei voi ostaa huomista varten. Oman haasteensa ruokailusta selviämiseen tuovat myös raskauden aikaiset ruokarajoitukset. Usein voisin ajatuksissani kuvitella syöväni juurikin jotain valmista, tyhjiöpakattua, kaupan hyllyltä, mutta.... niissä piilee listeria-riski, esimerkiksi valmiiksi pakatuissa salaateissa, joten niitä ei voi syödä vaikka mieli tekisi. Tai joku raskaanaoleva varmasti syö, mutta itse en halua ottaa sitä riskiä oman mielihaluni vuoksi.

Valmisruuissa olisi myös se hyvä puoli, ettei kotona tarvitsisi laittaa ruokaa. Kaiken paistamisen käry saa taas oksennusrefleksini laukeamaan. Jos ei itse siinä hetkessä niin seuraavana aamuna kun avaa makuuhuoneen oven ja pääsee keittön puolelle niin HYI ETTÄ! Laitoinkin pahimpana aikana meidän taloon kokkauskiellon. Varsin kätevää näin 2-vuotiaan taaperon kanssa. Jos ruokaa kiellosta huolimatta joutui tekemään, tein sen tupot nenässä, etten haistaisi mitään. Haistoin silti.

Suussa vellova maku on kamala. Vaikka pesisi hampaat ( josta muuten myös tulee oksennusrefleksi) monta kertaaa päivässä, maku ei lähde pois. Tämä on jotain niin kamalaa. Vaikka itse oksentelu olisi jo takanapäin, tämä kamala maku suussa vain pysyy. Kaikki ruoka maistuu oudolta, kun suussa on jo valmiiksi outo maku.

Pahaa oloa provosoi myös kännykän ja muiden näyttöjen tuijottaminen, joten pyrin olemaan niiden ääressä mahdollisimman vähän. Sain myös raskauden alkuviikkoina hieman apua raskauspahoinvointiin akupunktiorannekkeista, joita saa apteekista. Ne veivät terävimmän kärjen pahoinvoinnilta, mutta eivät ainakaan kohdallani poistaneet sitä kokonaan. Huomasin myös, että raskausvitamiinin ottaminen pahensi pahoinvointia, joten niitä en pystynyt syömään lähes lainkaan.

Voi kumpa raskauspahoinvoinnin voisi lopettaa vain järkeilemällä ja ajatuksen voimalla. Mutta edellisestä kokemuksesta tiedän (toivon), että tähän auttaa vain aika. Viimeistään laskettu aika.



Terkuin,
Doris