Pikkuherran huone alkaa olla valmis. Sen sisustelun aloitin jo pikkuhiljaa raskausaikana rakenneultran jälkeen. Selvää oli, että sävyt tulevat olemaan vaaleita kuten muuallakin kodissamme. Alunperin olin "perinteisiä poikavärejä" vastaan, mutta muutama vaaleansininen pilkahdus huoneeseen kuitenkin päätyi.
Söpö tammen värinen hylly pienillä lokeroilla sai riittää kirjahyllyksi ja pikkutavaran säilytykseen. Huoneessa on kiinteänä kalusteena lisäksi suuri vaatekaappi, jonne tarvittaessa mahtuu leluja ja muuta tarpeellista säilöön.
Valkoinen lasten puinen keinutuoli on vielä alkuperäisessä kunnossaan. Se on peräisin omasta huoneestani 80-luvulta, kiertänyt vuosien varrella nuorempien sukulaisteni huoneista toiseen, mutta nyt se on löytänyt vihdoin takaisin kotiin. Istuinpehmusteeksi valikoitui lahjaksi saatu keinotekoinen lampaantalja. Tuoli näyttää niin houkuttelevalta, että suorastaan harmittaa, etten mahdu siihen enää itse istumaan :)
Pikkuherralla tulee todennäköisesti olemaan paljon leluja, joten niille tarvittiin myös jokin sisustukseen sopiva säilytyspaikka. Ennakoin ja valitsin lelupussiksi Tellkiddon suuren Sleeping Bear- paperipussin. Pussi on paksua paperia, joten toivoa on, että se kestää kulutusta hyvin.
Lastenhuoneen valaisimet noudattelevat myös muun kodin linjaa. Pöytävalaisimeksi valitsin Eero Aarnion Nukkumatin ja kattoon samaisen suunnittelijan Ringin.
Tapetin vastakkaiselle seinälle halusin kaksi taulua puunvärisillä kehyksillä. Niiden aiheina ovat tutut lastenlaulut Tuiki, tuiki tähtönen ja Mörri-Möykky. Nukkumatti-laulu eli Sininen uni olisi sopinut huoneen teemaan, mutta omassa lapsuudessani olen traumatisoitunut kyseisen kappaleen vuoksi niin paljon, että se aiheuttaa vieläkin väristyksiä. Toivotaan, ettei pienen poikani tarvitse koskaan pelätä mitään niin hassua asiaa kuin kaapin taakse hyppäävää Nukkumattia.
Tapetin vastakkaiselle seinälle halusin kaksi taulua puunvärisillä kehyksillä. Niiden aiheina ovat tutut lastenlaulut Tuiki, tuiki tähtönen ja Mörri-Möykky. Nukkumatti-laulu eli Sininen uni olisi sopinut huoneen teemaan, mutta omassa lapsuudessani olen traumatisoitunut kyseisen kappaleen vuoksi niin paljon, että se aiheuttaa vieläkin väristyksiä. Toivotaan, ettei pienen poikani tarvitse koskaan pelätä mitään niin hassua asiaa kuin kaapin taakse hyppäävää Nukkumattia.
Nyt leikkimään,
Doris
Ihanalta näyttää huone!
VastaaPoistaVoi kiitos :)
VastaaPoistaOnpa nättiä!
VastaaPoistaKiitos <3
VastaaPoista