Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi eivät ole sama asia. Mitä eroa niillä on?

Maitoallergisen lapsen äitinä joudun lähes viikottain selventämään ihmisille sitä, ettei maitoallergia ole sama asia kuin laktoosi-intoleranssi. Lapselleni on tarjottu voita leivän päälle, laktoosittomalla kermalla höystettyä ruokaa sekä hyla-tuotteita. Ihanaa kun tarjotaan, mutta välillä kyllästyttää kuunnella, kun ihmiset selittävät, kuinka maito saa heidänkin mahansa välillä sekaisin ja onneksi laktoosittomia vaihtoehtoja on nykyään hyvin saatavilla.

Maitoallerginen on allerginen maidon proteiinille. Samalla tavalla kuin joku on allerginen kalalle, porkkanalle tai pähkinöille. Maitoallerginen ei siis pysty syömään mitään, mikä sisältää maidon proteiinia, joka esiintyy tuoteselosteissa yleensä myös nimillä hera, heraproteiini, kaseinaatti tai kaseiini. Kyseessä on siis puhtaasti yliherkkyys maidon proteiinille, kun taas laktoosi-intoleranssilla ei ole mitään tekemistä allergian kanssa. Laktoosi-intoleranssissa ihmisellä on maidon laktoosin eli maitosokerin pilkkoutumisen häiriö, joka puolestaan aiheuttaa vatsan väänteitä ja muita oireita. Laktoosi-intolerantikko voi siis käyttää valmisteita, jotka ovat hyla tai laktoosittomia, maitoallerginen ei kumpiakaan, sillä nekin sisältävät maitoproteiinia. Maitoallergiselle maitoproteiinin nauttiminen voi olla hengenvaarallista.

Maitoallerginen lapsi ei siis voi nauttia maitoa, jugurttia, rahkaa, juustoja, hapanmaitotuotteita, suurinta osaa valmislastenruuista, jäätelöä, voita, eikä montaa muutakaan juttua, joiden tuoteselosteessa mainitaan jokin maidon monista nimistä. Ainakaan ihan pienenä. Suurella osalla lapsista maitoallergia paranee kouluikään mennessä, joissain tapauksissa paljon aiemmin ja joissain harvoissa tapauksissa ei koskaan.

Meillä maitoallergia on seurannassa TYKS:n lasten allergiapolilla, josta saamme ohjeita sen hoitoon.
Onneksi kaurasta, soijasta, mantelista ja muista on valmistettu markkinoille maidottomia tuotteita jäätelö-, jugurtti- ja välipalarintamalle. Ja koko ajan valikoima kasvaa vain.


Terkuin,
Doris

DIY Suloinen vaaterekki

Kauniin, edullisen ja yksinkertaisen vaaterekin saa tehtyä helposti itse. Minä tein sellaisen meidän pikkuvessan katosta roikkumaan. Rekkiin voi laittaa vaikka seuraavan päivän päiväkotivaatteet valmiiksi odottamaan tai ihan minkä käyttötarkoituksen sille itse keksii. Aluksi ajattelin laittaa siihen roikkumaan myös pyykkipussin, mutta täyttyessään pyykkipussi näytti melkein seinää vasten roikkuvana liian hallitsevalta makuuni.

Tein vaaterekin 30 mm paksusta pyörölistasta. Hioin listan hiomapaperilla. Leikkasin nahkanauhasta kaksi metrin pätkää ja solmin pätkän toiset päät tiukasti listan ympärille, toiset kattoon laittamiini pieniin koukkuihin.  Helmet, jotka pujotin nahkanauhaan, maalasin eri värisiksi kalkkimaaleilla.

Terkuin,
Doris

Ihanaa, kotiäitiys on ohi!

Pari vuotta sitten odottaessani esikoistamme, hänen lisäkseen odotin kuin kuuta nousevaa, että äitiysloma alkaa ja pääsen hyppäämään pois työelämän oravanpyörästä.  Silloin ajattelin, että en varmaan koskaan halua, että äitiysloma+hoitovapaa loppuu. Ihanaa leipoa ja askarrella lapsen kanssa kaikki päivät, ja työnnellä vaunuja onnellisen näköisenä kylän raitilla. Ajatuskin siitä, että lapsi menee joskus päiväkotiin ja paluu arkeen koittaa, ahdisti, vaikka tiesin, että olen kotona lapsen kanssa ainakin yli vuoden, ehkä jopa kaksi.

Nuo vaaleanpunaiset lasit tipahtivat kyllä aika nopeasti silmiltäni kotiäitiydestä jo ensimmäisten viikkojen jälkeen oltuani vauvan kanssa päivisin kaksin kotona. Vauva vaati paljon, kodin seinät alkoivat kaatua päälle ja ainainen väsymys kiristi koko perheen tunnelmaa. Äitiysloma ei todellakaan ole millään tavoin lomaa. Eikä sen jälkeen alkava hoitovapaakaan. Lapsi kasvoi ja vauvasta tuli taapero, joka kaipaa koko ajan puuhaa ja tekemistä. Hyppii seinille jos sadepäivän vuoksi ei lähdetä useaksi tunniksi puistoon. Alkoi tuntua siltä, että en vain yksinkertaisesti keksi enää riittävästi puuhaa hänelle päivisin ja olisi aika laittaa hänet ikäistensä seuraan päiväkotiin. Missään nimessä en olisi halunnut laittaa vuoden tai jopa alle vuoden ikäistä päiväkotiin, sillä halusin kuitenkin huolehtia omasta pienestä vauvastani vielä itse. Mutta uskon, että taaperolle ja sitä vanhemmalle varhaiskasvatuksen ammatilaisten päivittäinen seura on vain hyväksi.

Kaikki tapahtui jotenkin suunnittelematta ja palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Minun ei tarvinnut tehdä päätöstä, milloin palaisin epämieluisaan työelämääni ja milloin lapsi olisi tarpeeksi vanha päiväkotiin. Lähellemme aukesi uusi päiväkoti, johon haimme lapselle paikan jo keväällä ihan vain varoilta, jos syksyllä jotain muutoksia kotiäitiyteeni tuleekin. Sitten pääsin kouluun, lapsi ehti varttua kesän aikana puolentoistavuoden ikään ja yhden päiväkodissa meidän vanhempien kanssa harjoitellun päivän jälkeen olin mielelläni viemässä lapseni sinne seuraavinakin päivinä. Ja lapsi oli myös mielellään sinne jäämässä. Ajatus päiväkodista ei tuntunut yhtään pahalta. Se ei itkettänyt eikä oikeastaan tuottanut juuri muitakaan epämiellyttäviä tuntemuksia. Lähinnä helpotusta. Toivon, että nyt alkava uudenlainen arki toisi uudenlaisen ajattelutavan. Olen viimeiset puoli vuotta miettinyt keinoa päästä pois kotoa tekemään omia juttuja, nyt toivottavasti kaikki päivät niiden omien juttujen parissa odotan, että pääsen kotiin perheeni luo :) Tämä on vielä vähän tabu, josta harva varmasti puhuu ääneen. Päivähoidon aloitus ei saa mennä helposti eikä sinne jättämiseen saisi kenelläkään olla matalaa kynnystä. Usein päiväkodin aloituksesta puhutaan vain siihen sävyyn, että se on maailman kamalin pakko kun kotiäitiys loppuu ja lapset on jätettävä hoitoon, ja päiväkodin pihalla itkee sekä äiti että lapsi monena aamuna.

Kotona olo oli kuitenkin ainutlaatuista, ihanaa aikaa tavallaan, mutta tässä hetkessä en kaipaa tuota aikaa yhtään. Toki varmasti kotona oloonkin tottuisi ja jos lapsia olisi useampi, heistä olisi seuraa toisilleen. Ihmiset ovat erilaisia ja kaikki eivät halua samoja asioita, vaikka äitiys heitä yhdistääkin. Monet naiset voisivat viettää jopa kymmenen vuotta kotiäitinä. Minua pelkkä kotiäiti-nimityskin puistattaa. Tärkeää työtä, mutta olkoot ne kotiäitejä, ketkä oikeasti nauttivat siitä ja ovat siinä hyviä. Me muut voidaan tehdä sitten jotain muuta. Vaikka iloita siitä, että pienetkin lapset saa laittaa päivähoitoon, jos omatunto sallii tai uraputki vaatii :)


Syysterkuin,
Doris

Taaperon ensimmäinen huvipuistokokemus: Särkänniemi!

Elokuun lopulla oli mukavaa viettää muutama tunti Särkänniemen huvipuistossa. Ihmisiä oli vähän ja tungosta ei missään. Mietin, kannattaako alle 2-vuotiasta viedä vielä huvipuistoon ja ymmärtääkö hän siitä mitään? Luin Särkänniemen nettisivuilta, että pääsy huvipuistoalueelle on maksuton samoin kuin alle 2-vuotiaille soveltuvat laitteet. Alle 2-vuotiaille oli kolme ilmaista laitetta: possujuna, laivakaruselli ja leppäkerttukaruselli. Yli 100cm pitkille olikin sitten jo vähän laajempi laitevalikoima ja kovasti meidänki taapero haikaili autoradan perään.

Särkänniemessä oli ilmaisten pikkulasten laitteiden lisäksi perheen pienimmille ja vähän isommillekin huippukiva Angry Birds- leikkipuisto. Leikkipuistoon oli ilmainen sisäänpääsy. Lisäksi leikkipuistossa oli oma alue leikkeihin pienimmille lapsille.

Tämä oli taaperon ensimmäinen huvipuistokokemus ja minun ensimmäinen Särkänniemen reissuni. Olen katsellut sitä aiemmin elämässäni vain ohi ajavan junan ikkunasta. Olin jotenkin ajatellut Särkänniemeä isommaksi paikaksi kuin se oli. Vaikka laitteita siellä vauhdinnälkäisille on kyllä ihan riittämiin. Ja laitteiden lisäksi oli tarjolla ainakin Akvaario, Koiramäen eläinpuisto sekä Tampereen oma ylpeys Näsinneula.

Mitä mieltä taapero oli hänelle sopivista laitteista? Hän istui kiitollisena possujunassa (yksin!) ja myöhemmin vielä aaltoilevassa laivakarusellissa. Huvipuisto-päivä oli hänelle sen verran voimia vievä, että väsymys tuli ennen kuin pääsimme leppäkerttukaruselliin.

Mies kävi testaamassa uutta Hypeä ja jo aiemmin hyväksi havaittua Tornadoa yksittäislipuilla. Minulle tosiaan riitti käymättä itse laitteissa, että näin laitteiden vauhdin tuoman ilon perheen miesten kasvoilla.

Särkänniemen laitteissa pääsee huvittelemaan tällä kaudella vielä tämän viikon jälkeen parina syyskuun viikonloppuna.

Terkuin,
Doris

Voita lippu Habitare-messuille!

Sisustusmessujen ykkönen on taas täällä! Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare järjestetään tänä vuonna Helsingin Messukeskuksessa 13.-17.9.2017

Voit osallistua lippuarvontaan instagram-tililläni @unelmalandia. Sieltä löydät samaisen kuvan kuin yläpuolella ja tarkemmat ohjeet arvontaan osallistumiseen.


Onnea arvontaan!
Doris

Arjen pelastus: Superkasvissosekeitto

Kasvissosekeitto on ehdoton arkiruokien pelastaja: nopea ja maistuu kaikille. Ne, joille se ei pelkästään suolalla maustettuna maistu, voivat lisätä siihen erilaisia itämaisia mausteita ja tulisuutta, tai laittaa vaikka pinnalle creme fraichea tai raejuustoa. Tällä kasvissosekeitolla nälkä pysyy poissa pidempäänkin ilman raejuustoa, sillä keitossa on punaisia linssejä ja härkäpapurouhetta tuomassa ruokaisuutta.

Superkasvissosekeitto

1 parsakaali
1 kukkakaali
1 punasipuli
1 valkosipulin kynsi
1 punainen paprika
1 dl punaisia linssejä (huuhdottuna)
1 dl Härkis-härkäpapurouhetta ("kuivapaino")
vettä
1tl curry-maustetta

Huuhtele ja pilko kaikki kasvikset. Laita ne kattilaan kiehumaan n.20 minuutin ajaksi tai kun kaalit tuntuvat kypsiltä haarukalla kokeiltaessa. Lisää keittoon loppuvaiheessa linssit ja härkäpapurouhe sekä mausteet. Anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Kaada nestettä pois johonkin astiaan, ettei keitosta tule liian löysää. Soseuta. Lisää keitosta pois kaatamaasi nestettä tarpeen mukaan. Valmis!



Terkuin,
Doris

Lapselle maitotuotteisiin totaalikielto

Maitoallergisen lapsen kanssa elämä on haastavaa. Maitoaltistus vuoden maidottomuuden jälkeen aloitettiin tänä kesänä TYKS:n ohjeiden mukaan kotona. Pari ensimmäistä kertaa tosiaan sujui ongelmitta, sitten seurasi vakavampi reaktio, jonka jälkeen pidimme maitotuotteista viikon tauon. Sitten jälleen kerran kokeilimme juustoraastetta ruoassa, josta ei aiemminkaan ollut reaktiota ensimmäisillä kokeilukerroilla tullut.

Reaktio seurasi välittömästi. Lapsi söi ruokaa käsin, joten kädet alkoivat punoittaa, kutista ja turvota. Punaiset läiskät leivisivät pitkin kasvoja. Emme olleet mieheni kanssa uskoa silmiämme. Päätimme tehdä seuraavana päivänä tismalleen saman ruoan uudestaan ilman juustoraastetta, jos lapsi olisikin allerginen ruoan jollekin muulle osalle. Mutta ei, toisena päivänä tehdystä juustoraasteettomasta ruoasta ei tapahtunut mitään!

TYKS:n lasten allergiapolilta saimme ohjeet olla nyt totaalisesti ilman maitotuotteita, sillä nyt myös aiemmin "sopinut" juustoraaste aiheutti oireita. Mitään maitoproteiinia sisältävää ei saa kokeilla, ennen kuin menemme syyskuussa polille kontrolliin. Sitten mietitään uusia vaihtoehtoja, mitä tehdään seuraavaksi. Toivotaan, että joku siedätyshoitomahdollisuus löytyy, sillä on todella haastavaa, jos hän joutuu varomaan maitotuotteita seuraavat vuodet tai jopa loppuikänsä :(


Edelliset kirjoitukseni maitoallergiasta voit lukea:

Miten lapsen maitoallergia todettiin?
Kuuleeko TYKS, lapsemme sai maitoa!
Maitoallergisen taaperon ensimmäinen maitokokeilu


Viikonlopputerkuin,
Doris

Tällainen on puolitoistavuotias taapero!

Taaperomme on ollut maailmassa nyt puolitoistavuotta ja paljon on ehtinyt tuona aikana kehityksessä tapahtua. Miten vuodessa voikaan kasvaa niin paljon? Lapset ovat yksilöitä ja kehittyvät eri tahtiin. Listasin, mitä kaikkea meidän taapero on tähän ikään mennessä jo oppinut :)

• Kävelee ja juoksee
• Konttaa ja usein haluaa, että otetaan konttauskisoja 
• Kiipeää sohvalle ja osaa tulla sieltä myös nätisti alas
• On kiinnostunut ruoasta, syö mieluiten itse käsin. Joskus myös lusikalla ja haarukalla.
• Ilmaisee nälkänsä menemällä syöttötuolin viereen ja haikaillen pöytää kohden. Osoittelee myös sormilla haluamiaan ruokia.
• Sanoo paljon tavuja ja huvittavia sananpätkiä, joista jopa tietää, mitä hän niillä tarkoittaa. Esimerkiksi pä= leipä, mmi=muumi, na=nappi, po=mopo, pu=lamppu, py= kylpy, ku-ku=kukkuu, muti=smoothie, putti=puisto, mente=mansikka, pom=pallo
• Oikeita sanojakin tulee mm. kakka, kukka, pupu, auto, kenkä, tätä, anna, ei, äiti, mummi, ukki, mennään, tutti, vettä
• Ymmärtää paljon enemmän puhetta kuin osaa itse tuottaa. Osaa esimerkiksi noutaa oikean tavaran, jos pyytää. Kuka tarvitsee koiraa :D?
• Osoittelee asioita, joista on kiinnostunut
• Uhmaa kieltoja ja käskyjä. Jos kielletään, tekee ainakin kuusi kertaa saman asian uudelleen. Tai alkaa itkeä kun loukkaantuu kielloista.
• Tietää tasan tarkkaan millä saa kiinnitettyä vanhempien huomion itseensä, jos me vanhemmat vaikka istumme hetken pöydässä kahvilla olematta hänen kanssaan leikkimässä
• Tanssii, kun kuulee musiikkia
• Matkii ilmeitä, eleitä ja oikeastaan ihan kaikkea.
• Halaa ja pussaa paljon, etenkin äitiä <3
• Osaa laittaa television, stereot (kivikautinen sana, mutta mummin luona vielä tällaiset on :D) sekä pyykkikoneen päälle. Muutenkin kaikki paineltavat napit ovat aikamoinen hitti.
• Osaa avata kaikki laatikot ja kaapit. Myös jääkaapin. 
• Osaa viedä tavarat takaisin niille kuuluviin paikkoihin pyynnöstä, esimerkiksi raivata lelut takaisin lelukoriin. 
• Käy toisinaan potalla tarpeillaan
• Pelaa älypuhelimella omaa Pikku Kakkos-sovellusta ja leikkii puhelin korvalla soittavansa jollekin
• Selaa itse paljon lehtiä ja kirjoja, mutta harvoin jaksaa keskittyä siihen, että hänelle luettaisiin sylikkäin esimerkiksi iltasatua
• Hassuttelee ja tietää myös itse olevansa hauska

Mitä teidän puolitoistavuotiaat osaa tai ovat aikanaan osanneet?

Terkuin,

Doris

Ihanien yksityiskohtien asuntomessut 2017, osa 2

Tämän vuoden asuntomessuilla huomioni kiinnittyi erityisesti valaisimiin ja kasveihin. Valitettavasti messukohteet ovat sulkeneet ovensa jo tältä vuodelta, mutta tässä vielä muutama kaunis yksitysikohta tämän vuoden messutaloista.

Olisin halunnut viedä messuilta kotiin kaikki kasvit, mitä siellä näin. Minusta on tullut oikea kasvifani!

Upeiden valaisimien ja kasvien lisäksi bongasin messutaloista monta kaunista peiliä.

Ensi vuonna messuillaankin sitten Porissa. Tuskin maltan odottaa, että ensi kesänä pääsee vierailemaan taas uusiin upeisiin asuntomessukohteisiin :)

Millaiset ulkovaatteet syksyksi päiväkotiin? (SIS. Alekoodin Jesper Juniorille!)

Taaperomme aloittaa päiväkodin ihan lähipäivinä ja tutustumiskäynnillä saimme kuulla, mitä kaikkea lapsella toivottaisiin olevan päiväkotiin saapuessaan mukana. Koska kyseessä on luontopainotteinen päiväkoti, siellä ulkoillaan paljon. Säällä kuin säällä. Päiväkodin pihalla on hyötykasveja kasvulaatikoissa ja laaja piha-alue pienen metsikön kanssa ulkoleikeille. Luontopäiväkotilaiset tekevät myös paljon metsäretkiä. Kyseessä on ensimmäinen päiväkodin aloitus meidän perheessä, joten meillä vanhemmilla ei ollut mitään tietoa siitä, minkälaiset ulkovaatteet olisivat hyvät kävelevälle taaperolle syksyn viileneviin ulkoiluhetkiin. Edellisenä vuonna poika oli vielä niin pieni, ettei välikausivaatetukselle ollut juuri tarvetta.

Päiväkodista esitettiin toive, että välikausi-ulkoiluvaate olisi haalari, joka olisi vedenpitävää materiaalia. Halutessaan haalarin päälle laitettavaksi päiväkotiin voi toimittaa myös supersadesäätä varten erilliset kurahousut ja sadetakin tai sadehaalarin, mutta ne eivät ole pakolliset. Erillistä välikausitakkia ja- housuja ei ainakaan meidän tulevassa päiväkodissa välikausihaalarin sijaan suositeltu, etenkään pienimmille lapsille, sillä lasten leikeissä jostain housun ja takin välistä pääsee aina kuraa ja kosteutta sisään. Haalari on myös helpompi ja nopeampi pukea seisovalle taaperolle kuin erilliset ylä-ja alaosat. Haalari on siis kaikinpuolin käytännöllisempi vaihtoehto.

Välikausihaalarin olisi siis hyvä olla vedenpitävää materiaalia ja tuulenpitävyydestäkään ei ole haittaa. Huppu tuulisilla päivillä suojaamaan niskaa olisi plussaa. Haalarin tulisi olla sen kokoinen, että sinne mahtuu viileämpien ilmojen koittaessa alle tarvittaessa fleece- tai villahaalari. Koon valitseminen voi olla vaikeaa, sillä ulkovaatteiden koot voivat vaihdella paljonkin ja jo päivävaatteissa käytöstä poistettu koko voikin olla vielä ulkovaatteissa sopiva tai jopa liian suuri. En uskaltanut ottaa välikausihaalarista juuri meille sopivaa 80 kokoa vaan valitsin kooksi 86, että haalari mahtuu vielä keväälläkin uuden välikauden koittaessa.

Itse arvostan myös sitä, että haalari on kestävää materiaalia. Konttaus maassa tai pieni kompurointi ei saa aiheuttaa heti polvien kohdalle reikiä. Tässä tietysti auttaa se, jos polven kohdat ovat erikseen vahvistetut. Toinen tärkeä asia taaperon välikausihaalarin valinnassa minun mielestäni on se, että siinä on riittävästi heijastimia joka suuntaan. Syksyn hämärässä ja sateisella säällä heijastimeton ihminen, etenkin pieni lapsi, on huomaamaton liikenteessä, eikä silloin riitä vain yksi toisessa hihassa oleva heijastin. Heijastimia täytyy olla paljon, että autoilijat osaavat varoa tätä pientä kulkijaa, joka ei ymmärrä vielä liikenteen vaaroja.

Tämä postaus on toteutettu blogiyhteistyönä Jesper Juniorin kanssa. Olisin valinnut välikausihaalarin muutenkin Jesper Juniorin valikoimasta, sillä haluan kaikkien käytännöllisten ominaisuuksien lisäksi, että lapsemme ulkovaatteet ovat myös tyylikkäitä. En kelpuuta meille mitä tahansa sinistä, vihreää tai autokuvioista haalaria. Tämä on edelleen nykypäivänä aika hankala toteuttaa, sillä monessa liikkeessä on tarjolla tytöille punaiset ja pojille siniset ulkovaatteet, ja neutraaleja kuviottomia vaihtoehtoja on vain vähän tarjolla. Onneksi Jesper Juniorin Jonathan- mallistosta löytyi toivomani hillitty musta softshell-haalari. Samaisesta softshell-haalarista oli värivaihtoehtoina myös kuviolliset punainen ja sininen.

Jonathan on Jesper Juniorin oma tuotemerkki, jota on valmistettu jo vuodesta 1992 ja tuotteet suunnittelee kahden vauhdikkaan pienen pojan äiti Saila Salonen.

Koska välikausihaalarin ja muiden päiväkotivaatteiden tarve tulee ihan pian kun syksy koittaa ja arkinen aherrus alkaa, Jesper Junior haluaa tarjota teille lukijoilleni verkkokauppaansa alekoodin!

Alekoodilla UNELMALANDIA15 saat -15% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista Jesper Juniorin verkkokaupasta. Alekoodi on voimassa 14.8 - 27.8. 2017. Yli 70€ ostoksiin tulee myös ilmaiset toimituskulut Suomen sisällä.

Jesper Juniorin verkkokauppaan pääset TÄSTÄ

Muista myös Jesper Juniorin somekanavat:
Jesper Junior Facebookissa 
Jesper Junior Instagramissa

Mukavaa tulevaa syksyä,
Doris

Ihanien yksityiskohtien asuntomessut 2017, osa 1

Asuntomessuilla Mikkelissä riittää tänä vuonna paljon nähtävää ja ihasteltavaa. Toinen toistaan upeampia taloja luonnon keskellä Saimaan rannalla ja vain kolmen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta.

Omat suosikkini taloista olivat Passiivikivitalojen Casa WelliKulho sekä Honkatalojen Villa Saimaanhelmi ja Wave. Aivan upeita ja ehkä jopa hieman kateutta herättäviä ;) Ihan koko aluetta ja kaikkia taloja emme kiertäneet, sillä emme olleet messuilla vain aikuisten kesken. Onneksi messualueella oli suuren suuri leikkipuisto, jossa pikkuherra sai purkaa välillä energiaa isänsä kanssa ja minä kiertelin kohteita sillä välin yksin. Se oli aika luksusta!

Messutaloissa oli paljon puisia yksityiskohtia ja seinäpintaa, jotka oli jätetty maalaamatta ja ihan vain puun väriseksi. Ikkunapinta-alaa etenkin rannan tuntumaan rakennetuissa taloissa oli paljon ja talojen sisältä avautui upeat maisemat Saimaalle.

Asuntomessualueella talot on jaoteltu neljään eri kortteliin: Suomi, Aamu, Valo ja Onni. Neljän erilaisen ja erihintaisen korttelin vuoksi asuntomessukohteisiin on valikoitunut asukkaiksi monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Mikkelin Asuntomessut ovat yleisölle avoinna vielä tämän viikon loppuun eli 13.8. 2017 asti. Menkää ihmeessä katsomaan :)


Terkuin,
Doris

Mustikka-lehtikaalismoothie

Metsät alkaa olla pullollaan mustikkaa, joten oli aika käydä poimimassa niitä ja valmistaa herkullinen smoothie. Mustikan lisäksi tässä smoothiessa mukana on toinenkin superfood: lehtikaali, joka ei maistu juurikaan marjojen ja hedelmien seasta. Hyvä niin, sillä sen maku ei kuulu varsinaisiin suosikkeihini, mutta sen terveyshyödyt haluan :)

Mustikka-lehtikaalismoothie

2 dl tuoreita mustikoita
4 isoa lehtikaalin lehteä 
1 dl vettä
1 dl kauramaitoa
300 g ananasta (tuore/purkki)
1 banaani

Ainekset blenderiin ja sekaisin, valmis!




Terkuin,
Doris

Tutustu Turkuun: Kuralan Kylämäki

Yksi mukava kesäpäivä vietettiin taannoin Kuralan Kylämäessä. Kuralan Kylämäki on Turun kaupungin omistama museo- ja kulttuurivirkistyalue, jossa eletään 1940-1950- lukujen mukaista elämää. Siellä pidetään yllä aikansa kädentaitoja ja työtapoja. Ruokaakin laitetaan vanhanajan tyyliin: meidän vierailumme aikana emännät olivat juuri tehneet läskisoossia ja puolukkapuuroa ruisjauhoista. Avotulen lämmittämällä hellalla tietty. Kuralan Kylämäessä voi historian havinan ohella ihastella myös laiduneläimiä.

Kuralan Kylämäen perinnemaisemat ovat suosittuja miljöitä esimerkiksi hääkuvauksille

Pienoisten kuurosateiden päivänä oli Kuralan Kylämäkeen mukava mennä, sillä muita vierailijoita oli vähemmän

Lelutkin olivat Kuralassa eletyn aikakauden mukaisia

Käytöstä poistettuja kattiloita lasten pihaleikeissä

Pihapiirissä on pöytiä ja tuoleja sekä sisätiloissa myös pari ruokailuryhmää, joissa pystyy nauttimaan omia eväitä. Jos omia eväitä ei ole, palvelee Kuralassa myös pieni kahvila. Kun eväät on syöty, lapset saavat leikkiä vanhanaikaisilla leluilla, katsella kanoja ja istua ihan oikean traktorin kyytiin. Traktorilla voi ajaa vain leikisti, sillä se ei liiku. Lapsille Kuralassa on myös leikkikauppa ja leikkitupa, joissa voi leikkiä.

Laiduneläimien lisäksi Kuralassa voi tavata myös nämä tyypit

Jos jotain olisin Kuralasta kotiin halunnut viedä, ne olisivat olleet nämä herkulliset tuolit <3

Kuralan Kylämäessä on myös mahdollista harrastaa kätkösuunnistusta infosta saatavan kartan avulla. Alueella on kymmenen kätköä. Lisäksi siellä järjestetään opastettuja kierroksia, synttäreitä sekä erilaisia työpajoja. Kesäaikaan saa myös kokeilla omia kädentaitojaan kokeiluverstaalla ja askarrella itselleen kulloinkin siellä teossa olevan esineen: meidän käyntimme aikaan olisi saanut askarrella henkarin.

Kuralan Kylämäessä on tunnelmaa

Muut Tutustu Turkuun-postaukseni löydät alapuolelta.

Tutustu Turkuun: Ruissalon Villa Kuuva
Lapsiperheen sadepäivän ilo: saaristoristeily
Herkuttelijan Smallstore




Kultturellein terkuin,
Doris

Piristystä kotiin: Valkoinen rautakehikko

LuKLabeliltä tuli hetki sitten valikoimaan musta ja valkoinen rautakehikko. Olen ihastellut rautakehikkoja jo jonkin aikaa, mutta valkoista kehikkoa ei ole ollut missään saatavilla. Ja mustaa tai harmaata en kotiimme halunnut, vaan jotain hillitympää.

Rautakehikko on kyllä mielenkiintoinen esine. Niin yksinkertaisen kaunis, että ihmettelen, miten se ei ole pompannut sisustustrendiksi jo aiemmin. Ja toki mielikuvitus alkaa laukkaamaan, kun pohtii, mitä kaikkea siihen voi ripustaa ja miten sitä voi hyödyntää sisustuksessa.

Meillä tuo valkoinen kehikko nojaa nyt keittiön tasolla seinää vasten. En ole kiinnittänyt sitä seinään, sillä se on keittiössä ainakin toistaiseksi väliaikaisesti. En tiedä, vaikka se jäisi siihen ainiaaksi, niin kiva ja käytännöllinen se siinä on. Olen jo kauan yrittänyt keksiä toimivaa ratkaisua aamuiseen kahvinkeittoon, ettei jokaista siihen liityvää osaa tarvitsisi etsiä eri paikasta. Rautakehikko ratkaisi tämän ongelman ja olen niin fiiliksissä kun voin napata suodatinpussin, kahvimitan ja pavut samalla kahvinkeittimen luo ilman eri laatikkojen avaamista <3

Klipseillä ja koukuilla rautakehikkoon saa ripustettua siis kaikkea kivaa resepteistä kuivakukkiin. Nyt tietysti, kun rautakehikko nojaa seinää vasten, siihen ei voi ripustaa mitään kovin painavaa, muuten se kaatuu. Mutta jos sen kiinnittää seinään pakkauksessa mukana tulevilla koukuilla, siihen voi ripustaa jo jotain paljon painavampaa, kuin kahvipapupussin.

Oman mustan tai valkoisen rautakehikkosi voit tilata täältä LuKLabelin verkkokaupan kautta.



Terkuin,
Doris